Siirry pääsisältöön

Aino Kivi: Maailman kaunein tyttö

"Äiti halusi neljä tytärtä. Siitä hän aina puhuu.
Neljä täydellisen kaunista tytärtä.
Neljä tytärtä, jotka pääsisivät tanssitunneille ja soittotunneille ja parhaisiin kouluihin ja parhaisiin työpaikkoihin ja ihan minne tahansa."
Aino Kivi: Maailman kaunein tyttö
(Into 2016)
329 sivua
Maailman kaunein tyttö kertoo eräästä perheestä. Perheessä on neljä tytärtä: Aliisa, Ada, Anni ja Alma. Vanhempineen tytöt muodostavat täydelliseltä vaikuttavan ydinperheen, joka viettää kesää saaressa. Kesä kuitenkin muuttaa kaiken dramaattisella tavalla, ja vuosia myöhemmin siskoista nuorin, Alma, pyrkii selvittämään, mitä oikein tapahtui silloin, kun hän oli pieni tyttö, taapero vasta.

Romaanin kertojina toimivat vuorotellen siskot, heistä kolme. Kaiken yllä on kuitenkin jollain tapaa Aliisa, jonka ääntä ei kuulla kuin vähän satunnaisten päiväkirjasivujen kautta. Aliisa on läsnä vaikkei olekaan, hän on varjo, joka nähdään silloinkin, kun hän ei paikalla ole. Neljätoistavuotias huikean viehättävä teinisensaatio Aliisa muuttuu toiseksi, tuntemattomaksi. Hänen tuoksunsa, hengityksen raskas ääni, nysiksi järsityt peukalonkynnet. Miksi Aliisa muuttuu, käsitykset siitä vaihtelevat. Onko lopullista totuutta edes olemassa?

Keskeiseksi asiaksi romaanissa nousee mielessäni se, mitä on pinnan alla ja miltä asiat näyttävät. Kauniit tyttäret, kaunis perhe, kaunis elämä? Tuoko kauneus onnea vai onko se taakka?
Vittu miten kaunis nainen.
He huutavat toisilleen. He ihmettelevät minua. Sillä. Kaunis nainen on kaikkien omaisuutta. Kauneus on salaisuus. Lupaus onnesta. Ilman sitä ei ole mitään, vaikka se on suuri turhuus. Tyhjä arpa. Ja kuitenkin. Kauneus on ainoa aseemme kuolemaa vastaan. Korkein Jumalan kaltainen korvike, mitä näiltä leveysasteilta on tavattavissa. Katoavaista, vaikka hetken olemassa, ja sitä voi melkein koskettaa.
Kauniiden tytärten perheen kauniin pinnan alla lymyää paljon. Paljon on pinnan alla jo silloin, kun saaressa kaikki on näennäisesti hyvin. Myöhemmin piilotettu muuttuu niin suureksi, ettei sitä enää voi kokonaan peittää, se pyrkii väkisin esiin, ihmisen puheissa ja katseissa. Näkyväksi muuttuneesta voidaan silti vaieta monin tavoin.

Paljon on kysymys myös perheestä, omaan pieneen yhteisöön kohdistuvista odotuksista ja ennen kaikkea sisaruudesta. Entä kun oma yhteisö haavoittaa? Entä kun odotukset eivät toteudu?
Minusta piti tulla jotain suurta.
Maailman kaunein tyttö on raastava, raju, intensiivinen ja kaunis. Aino Kivi kirjoittaa persoonallisesti ja sujuvasti: kirja on helppolukuinen kaikessa kauheudessaan ja kauneudessaan. Tarina on traaginen ja samalla hyvin onnistunut kokonaisuus. Täydellisenä en romaania pidä, sillä minun makuuni joitain rönsyjä on liikaa ja paikoin intensiteetti notkahtaa. Onnistuneena ja vakuuttavana esikoisromaanina Maailman kauneinta tyttöä kuitenkin pidän.

"Suuri kirjallinen rakkauteni", sanoo Annika. "Kertakaikkiaan ihana", määrittelee Krista. Susa kiittää, että kirjan kansi kuvaa upeasti kirjan maailmaa. Mai piti kirjaa raskaana, Ulla puolestaan hehkuvana. "Tyttöydestä tietäville, tyttöjä kannustaville, tytärten vanhemmille ja sukulaisille, tämän ajan perhetarinoiden ystäville, aikuisille", suosittelee Arja. Mahtavaakin mahtavampi, ylistää Jassu.

Kommentit

  1. Haluan lukea tämän, mutta kirjaston jono etenee tuskastuttavan hitaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilahduttavaa kuitenkin, että esikoisteos kiinnostaa lainaajia. Toivottavasti saat kirjan pian käsiisi!

      Poista
  2. Aihe oli todella raskas ja kun luin sen marraskuussa, kirja imi vaikeaan aiheeseen syvälle.
    Nyt oltiin myös kirjassa, jossa ei ollut tarttumapintaa, sillä minulla ei ole siskoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tarinassa kuitenkin on myös valoa, vaikka aihe tosiaan raskas onkin.

      Poista
  3. Aino Kiven Maailman kaunein tyttö teki minuun vaikutuksen. En täydellinen kirja, mutta hyvä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok