"Eri puolilla Eurooppaa päivä matelee kohti iltapäivää. Kello on Tampereella puoli kolme ja kutosluokkalaiset ovat tulleet nuokkarille pelaamaan biljardia, he kuittaavat ohjaajan kopista mailat ja joutuvat nojaamaan pitkälle pöydän yli käyttäessään niitä jotta ylettyvät. --
Kosovossa kello on puoli kaksi, tietä pitkin kävelee peräkkäin kaksi nuorta miestä."
Emma Puikkosen romaani Eurooppalaiset unet vie lukijan matkalle eri aikoihin ja eri puolille Eurooppaa. Romaanissa tavataan niin tšekkiläinen Toma kuin suomalainen Johannes, unkarilainen Andor ja albanialainen Edi. Vuodesta 1980 kuljetaan 2000-luvulle, tulevaisuuteenkin saakka.
Eurooppalaiset unet on episodiromaani, jonka intensiteetti on hämmästyttävä. Vuorollaan etualalle astuu uusi henkilö, aika on uusi, paikkakin. Silti Puikkonen onnistuu pitämään lukijan otteessaan niin, että kirja oli lopulta luettava aika tiiviillä tahdilla loppuun saakka.
Tänä päivänä Puikkosen romaani on erityisen tärkeä kirja. Se osoittaa, että ihmiset ovat lopulta samanlaisia ja kuitenkin omanlaisiaan kaikkialla. Kun tähän päivään kuuluu rajojen vetäminen, tuo Puikkonen romaaninsa henkilöt yhteen: he ovat kaikki osa maailmaa erilaisine kohtaloineen.
Paitsi että Eurooppalaiset unet osoittaa eurooppalaisen yhteisön, se osoittaa myös sekä eteen- että taaksepäin. Se muistuttaa, mistä olemme tulleet ja nostaa esille merkittäviä hetkiä maanosamme lähihistoriasta tavalla, joka vaikuttaa. Minkälaista vihaa epävakaa tilanne toi Balkanille? Mitä Itä-Saksan ja Länsi-Saksan välinen raja-aita merkitsi tavalliselle ihmiselle?
Emma Puikkosen teos on Finlandia-palkintoehdokkaana, ja siitä olen kovin ilahtunut. Romaani on ajantasainen, perusteltu ja vakuuttava kuvaus eurooppalaisista erilaisissa käännekohdissa. Se ehdottomasti ansaitsee saada näkyvyyttä!
Kirjasäätiö perustelee ehdokkuutta seuraavasti:
Romaani muistuttaa onnistuneesti siitä, että teoillamme on merkitystä ja raja-aitojen pystyttäminen on keinotekoista. Siksi soisin tarinan ujuttautuvan myös heidän käsiinsä, jotka näkevät raja-aidat välttämättöminä.
Eurooppalaiset unet sisältää episodeja, jotka linkittyvät toisiinsa eri tavoin. Kaikki osat eivät onnistu toistensa tavalla, mutta sen antaa anteeksi varsinkin komean päätösosan ansiosta. Pidän siitä, että lukijalle jää tilaa täyttää aukkoja ja että mukana on pieni ripaus maagisuutta. Kokonaisuus on lopulta hurjan hieno.
Romaanista ovat kirjoittaneet myös Omppu, Linnea, Heidi, Suketus, Maisku, Arja, Katja, Riitta ja Tuija.
Kosovossa kello on puoli kaksi, tietä pitkin kävelee peräkkäin kaksi nuorta miestä."
 |
| Emma Puikkonen: Eurooppalaiset unet (WSOY 2016) 179 sivua |
Eurooppalaiset unet on episodiromaani, jonka intensiteetti on hämmästyttävä. Vuorollaan etualalle astuu uusi henkilö, aika on uusi, paikkakin. Silti Puikkonen onnistuu pitämään lukijan otteessaan niin, että kirja oli lopulta luettava aika tiiviillä tahdilla loppuun saakka.
Tänä päivänä Puikkosen romaani on erityisen tärkeä kirja. Se osoittaa, että ihmiset ovat lopulta samanlaisia ja kuitenkin omanlaisiaan kaikkialla. Kun tähän päivään kuuluu rajojen vetäminen, tuo Puikkonen romaaninsa henkilöt yhteen: he ovat kaikki osa maailmaa erilaisine kohtaloineen.
Paitsi että Eurooppalaiset unet osoittaa eurooppalaisen yhteisön, se osoittaa myös sekä eteen- että taaksepäin. Se muistuttaa, mistä olemme tulleet ja nostaa esille merkittäviä hetkiä maanosamme lähihistoriasta tavalla, joka vaikuttaa. Minkälaista vihaa epävakaa tilanne toi Balkanille? Mitä Itä-Saksan ja Länsi-Saksan välinen raja-aita merkitsi tavalliselle ihmiselle?
Emma Puikkosen teos on Finlandia-palkintoehdokkaana, ja siitä olen kovin ilahtunut. Romaani on ajantasainen, perusteltu ja vakuuttava kuvaus eurooppalaisista erilaisissa käännekohdissa. Se ehdottomasti ansaitsee saada näkyvyyttä!
Kirjasäätiö perustelee ehdokkuutta seuraavasti:
Emma Puikkosen romaani rakentuu toisiaan hipaisevista episodeista, joissa liikutaan Euroopan lähi historiassa. Yksittäiset ihmiskohtalot kytkeytyvät suuriin maailmantapahtumiin ja muistuttavat siitä, että mikään ei tapahdu ”jossain muualla”. Maailma on meille kaikille yhteinen. Tsekkiläisen rekkakuskin ja ruotsalaisen reppureissaajan kohtaaminen 1980-luvulla, Serbian ja Albanian välinen jalkapallo-ottelu Belgradissa, somalialaisen Fadumon elämä Tukholmassa ja hollantilaisen tosi-tv- sarjan kuvaukset Islannin tulivuorenpurkausten aikana punoutuvat maagisrealistikseksi tarinaksi, joka johtaa vuoteen 2027.
Eurooppalaiset unet ravistelee ja pitää lukijan tiiviisti otteessaan.
Eurooppalaiset unet sisältää episodeja, jotka linkittyvät toisiinsa eri tavoin. Kaikki osat eivät onnistu toistensa tavalla, mutta sen antaa anteeksi varsinkin komean päätösosan ansiosta. Pidän siitä, että lukijalle jää tilaa täyttää aukkoja ja että mukana on pieni ripaus maagisuutta. Kokonaisuus on lopulta hurjan hieno.
Romaanista ovat kirjoittaneet myös Omppu, Linnea, Heidi, Suketus, Maisku, Arja, Katja, Riitta ja Tuija.
En ole Finlandia ehdokkaista lukenut kuin Lopotin, mutta bloggauksia kylläkin, tämä voi hyvinkin pokata palkinnon.
VastaaPoistaMinä olen lukenut ehdokkaista tämän lisäksi Lopotin, Akvarellit ja Laudaturin. Vaikea valinta on Lybeckillä tehtävänä, arvaan. Eurooppalaiset unet on hyvinkin voittaja-ainesta.
PoistaTämä oli tavattoman vaikuttava, vieläkin sielussa tuntuu. Itselleni oli terveellistä palauttaa mieleen noita Euroopan lähihistorian karmaisevia tapahtumia. Jos ei omakohtaisesti ole ollut myrskyn silmässä, historiatieto unohtuu.
VastaaPoistaLaudaturin olen lukenut myös, muita en. Vaikea valinta Lybeckillä.
Jotenkin tässä ajassa, kun kaikkea kauheaa tuntuu tapahtuvan "muualla" ja meillä on varaa sulkea ovet, on terveellistä palauttaa mieleen, miten lähelläkin on tapahtunut monenlaista.
Poista"Siksi soisin tarinan ujuttautuvan myös heidän käsiinsä, jotka näkevät raja-aidat välttämättöminä." Hienosti sanottu! Mä luulen (ja toivon), että Finlandian pokkaa tämä tai Akvarelleja Engelin kaupungista.
VastaaPoistaOlen kanssasi samaa mieltä tuosta F-palkinnosta. Laudaturkin tosin on hieno, mutta asetan tämän ja Akvarellit niiden edelle.
PoistaKiitos, Maisku!
Kyllä vaan olen samaa mieltä siitä, että Eurooppalaiset unet on tosi hieno. Olen tästä kirjasta hieman toitotellut turuilla ja toreilla ja toivon, että edes joku sen ansiosta on päätynyt lukemaan. Kirjallisuutta kaikille, tässä ja nyt.
VastaaPoistaSinun toitotuksesi ansiosta kirjan luin, postauksesi jäi mieleen. Kiitos!
PoistaEn ole lukenut tätä, mutta muiden juttuja lukeneena on kyllä vahva Finlandia-ehdokas. Tosin tänä vuonnahan taso on muutenkin oikein kova... Jäädään vielä jännäilemään. Parikin Finlandia-ehdokasta pitäisi lukea, tämä niiden joukossa.
VastaaPoistaTiia
Kova on tosiaan taso, ihan jännittää kuulla, mitä Lybeck päättää!
PoistaMinua arveluttaa kirjan rakenne, sillä suhtaudun varauksella hyvin "pirstaleisiin" romaaneihin. Ehkä minulla esiintyyvähän samaa ennakkoluuloa kuin novelleihin liittyen. Ei siis perustu mihinkään ja usein jopa olen väärässä. Tiedostan sen itsekin. Tätä voisi globaalin teemansa takia kokeilla.
VastaaPoistaPirstaleisuus on minuakin aiemmin arveluttanut, mutta olen tällaisten hienosti rakennettujen romaanien myötä päässyt ylitse arvelujeni. :) Suosittelen tätä ainakin kokeilemaan: minut kirja onnistui koukuttamaan heti alusta lähtien.
Poista