Siirry pääsisältöön

Heidi Köngäs: Hertta

"Aate on meitä kaikkia voimakkaampi. Sen punainen veto on osa koko maailman työtätekevien verenkiertoa, sen raudanluja tahto ylittää kaikki yksilön pienet pyrkimykset. Demokraattisen sentralismin periaate. Proletariaatin diktatuurin periaate. Ne minä imin ja niihin uskoin."
Heidi Köngäs: Hertta
(Otava 2015)
285 sivua
Hertta on tarina aatteen palosta ja aatteelle palavasti omistautuneesta naisesta, eräästä historiamme merkittävimmästä naispoliitikosta, Hertta Kuusisesta. Kertomus alkaa 1930-luvun lopulta, kun Hertta vapautuu vankilasta. Lähes viiden vuoden tuomio valtion vastaisesta toiminnasta teki tyhjäksi suunnitelmat viipyä Suomessa vain puolisen vuotta ja palata Neuvostoliittoon Juri-pojan luokse. Pojan kohtalo painaa ja mietityttää Herttaa: mitä tapahtui Jurille, joka jäi itkien lastenkotiin, kun äiti lähti hoitamaan salaista tehtävää Suomeen?

Pian vapauduttuaan Hertta tapaa Yrjö Leinon, joka on naisen tavoin kommunisti. Yrjölle Hertta on jotain aivan uutta ja erilaista, ja pari rakastuu. Seuraa poliittisesti vahva aika, kun kommunistit saavat luvan toimia ja saavat jopa hallituspaikan - Leinosta tuleekin ministeri. Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino ovat vaikuttava ja huomattava pariskunta poliittisella kentällä.
Hän katsoi ensin voileipien päällyksiä ja sitten minua, laski pallojuuston keskelle pöytää, siihen leikkuulaudalle, jossa oli leivänmurusia. Vasta sitten tervehdimme:
"Yrjö Leino", hän sanoi. 
"Hertta Kuusinen", vastasin.
Kuohuvia politiikan vuosia ja suhteita Neuvostoliittoon kuvataan niin Hertta Kuusisen kuin Yrjö Leinon sekä erään Riekin näkökulmista. Hertta nousee kolmikosta ehdottomasti vahvimmaksi, Riekki on taustapiru ja Leino monen voiman vietävissä. Romaaniin rakentuu kiinnostava kuvaelma poliittisesta valtapelistä, ihmisistä ja valtioiden välisistä suhteista. Kuka on pelkuri, kuka seisoo vahvasti asiansa takana, kuka pelaa korttinsa oikein? Siinä kysymyksiä, joita romaania lukiessa tulee pohdittua.

Hertta Kuusisesta rakentuu romaanissa kiehtova persoona. Hän on läpikotaisin kommunistisen aatteen nainen, vaikka syitä epäilyksiin riittää. Suuressa itänaapurissa katoaa tovereita, kuiskitaan kummia, jotain outoa on ilmassa. Mutta mikä on totta, mikä propagandaa?
Jossain vaiheessa, liki huomaamatta pelko alkoi hiipiä pitkin Luxin käytäviä. Tuli yöllisiä pidätyksiä, sinetöityjä ovia, kysymyksiä, joita ei esitetty, käveltiin ohi ja katsottiin toisaalle.
Hertta on niin vahvasti asialleen omistautunut, että ei suostu näkemään rumaa totuutta. Kun taustavoimana on vielä oma isä, Otto Wille Kuusinen, on kuin kommunismi olisi osa verenperintöä. Jossain vaiheessa tulee hetki, jolloin on punnittava puolueen etua suhteessa lähimmäisiin.

Heidi Köngäs kertoo hienosti Hertta Kuusisen tarinaa. Hän piirtää vahvasti esille naisen, joka rakastaa hurjasti, kärsii kovasti, uskoo kommunismiin ja elää voimalla. Köngäs kirjoittaa kauniisti myös vaikeista tunteista sortumatta pateettisuuteen. Kirja etenee vaivatta, mutta vaikka sen lukee nopeasti, tarina jää mieleen. Hieman jäin miettimään sitä, mitä seuraa, kun todellisista ihmistä kirjoitetaan fiktiota heidän oikeilla nimillään. On lukijana vaikea tietää, mikä on totta ja mikä ei, mutta toisaalta todelliset henkilöt toki tuovat teokseen kiinnostavan ulottuvuuden.

Hertasta ovat kirjoittaneet myös TuijaOmppu, Jaana ja Katja.
Helmet 2016 -listalla Hertta nappaa kohdan 23. Oman alansa pioneerinaisesta kertova kirja.

Kommentit

  1. Luin tämän juuri ja postaus on tekeillä. Historia on aina kiinnostavaa ja Hertta Kuusinen on aivan erityisen kiinnostava hahmo. Köngäs luo vahvoja henkilöhahmoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henkilöhahmot tosiaan ovat vahvoja. Muutenkin Köngäs kirjoittaa hyvin.
      Odottelenin postaustasi. :)

      Poista
  2. Minullakin tämä on odottamassa lukemista. Jos olisin tarttunut Helmet-haasteeseen, olisin sijoittanut juuri tuohon kohtaan, mutta eiköhän tämä nykyisessäkin haasteessani johonkin sovi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olikin hauskaa löytää tuohon Helmet-haasteen kohtaan sopiva kirja aika sattumalta, ennakkoon pidin sitä vaikeana.

      Poista
  3. Tämä oli todella hieno ja koukuttava kirja.

    VastaaPoista
  4. Tämä todella on koukuttava kirja kuten Mai jo kirjoittikin. Minua kyllä häiritsi se, että en tiennyt - tai tiedä vieläkään - oliko Leino tosielämässä petturi vai ei. On todella aika hurjaa kirjoittaa todellisesta historian henkilöstä petturi mikäli tämä ei sitä ole ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leinon hahmo oli muutenkin niin erikoinen, että olisi mukavaa tietää, minkä verran hänessä on totta.

      Poista
  5. Tämän aion kyllä jossain sopivassa kohtaa lukea, sillä Ylellä esitetty Kuusisesta kertova kolmiosainen sarja Punainen kolmio oli kyllä kiinnostava. Kuusisesta itse olen vähemmän kuullut, kun taas esimerkiksi Kerttu Nuorteva on tutumpi nimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punainen kolmio melkein pääsi eilen katseluuni, mutta sitten muut asiat ajoivat ohitse. Hertta Kuusinen on henkilönä kiinnostava.

      Poista
  6. Voi sentään, miten tästä innostuinkaan. TV-toteutuksesta taas en sitten niinkään, vaikka näyttelijät oli kyllä hyviä. Oli vaan jotain ristiriitaa "oman Hertan" ja "TV-Hertan" välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän siinä usein on haastavaa, että lukiessa henkilöt näkee toisenlaisina kuin mitä vaikkapa tv-toteutuksissa. Kovasti tuo tv-sarja silti houkuttaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok