Siirry pääsisältöön

Heidi Köngäs: Hertta

"Aate on meitä kaikkia voimakkaampi. Sen punainen veto on osa koko maailman työtätekevien verenkiertoa, sen raudanluja tahto ylittää kaikki yksilön pienet pyrkimykset. Demokraattisen sentralismin periaate. Proletariaatin diktatuurin periaate. Ne minä imin ja niihin uskoin."
Heidi Köngäs: Hertta
(Otava 2015)
285 sivua
Hertta on tarina aatteen palosta ja aatteelle palavasti omistautuneesta naisesta, eräästä historiamme merkittävimmästä naispoliitikosta, Hertta Kuusisesta. Kertomus alkaa 1930-luvun lopulta, kun Hertta vapautuu vankilasta. Lähes viiden vuoden tuomio valtion vastaisesta toiminnasta teki tyhjäksi suunnitelmat viipyä Suomessa vain puolisen vuotta ja palata Neuvostoliittoon Juri-pojan luokse. Pojan kohtalo painaa ja mietityttää Herttaa: mitä tapahtui Jurille, joka jäi itkien lastenkotiin, kun äiti lähti hoitamaan salaista tehtävää Suomeen?

Pian vapauduttuaan Hertta tapaa Yrjö Leinon, joka on naisen tavoin kommunisti. Yrjölle Hertta on jotain aivan uutta ja erilaista, ja pari rakastuu. Seuraa poliittisesti vahva aika, kun kommunistit saavat luvan toimia ja saavat jopa hallituspaikan - Leinosta tuleekin ministeri. Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino ovat vaikuttava ja huomattava pariskunta poliittisella kentällä.
Hän katsoi ensin voileipien päällyksiä ja sitten minua, laski pallojuuston keskelle pöytää, siihen leikkuulaudalle, jossa oli leivänmurusia. Vasta sitten tervehdimme:
"Yrjö Leino", hän sanoi. 
"Hertta Kuusinen", vastasin.
Kuohuvia politiikan vuosia ja suhteita Neuvostoliittoon kuvataan niin Hertta Kuusisen kuin Yrjö Leinon sekä erään Riekin näkökulmista. Hertta nousee kolmikosta ehdottomasti vahvimmaksi, Riekki on taustapiru ja Leino monen voiman vietävissä. Romaaniin rakentuu kiinnostava kuvaelma poliittisesta valtapelistä, ihmisistä ja valtioiden välisistä suhteista. Kuka on pelkuri, kuka seisoo vahvasti asiansa takana, kuka pelaa korttinsa oikein? Siinä kysymyksiä, joita romaania lukiessa tulee pohdittua.

Hertta Kuusisesta rakentuu romaanissa kiehtova persoona. Hän on läpikotaisin kommunistisen aatteen nainen, vaikka syitä epäilyksiin riittää. Suuressa itänaapurissa katoaa tovereita, kuiskitaan kummia, jotain outoa on ilmassa. Mutta mikä on totta, mikä propagandaa?
Jossain vaiheessa, liki huomaamatta pelko alkoi hiipiä pitkin Luxin käytäviä. Tuli yöllisiä pidätyksiä, sinetöityjä ovia, kysymyksiä, joita ei esitetty, käveltiin ohi ja katsottiin toisaalle.
Hertta on niin vahvasti asialleen omistautunut, että ei suostu näkemään rumaa totuutta. Kun taustavoimana on vielä oma isä, Otto Wille Kuusinen, on kuin kommunismi olisi osa verenperintöä. Jossain vaiheessa tulee hetki, jolloin on punnittava puolueen etua suhteessa lähimmäisiin.

Heidi Köngäs kertoo hienosti Hertta Kuusisen tarinaa. Hän piirtää vahvasti esille naisen, joka rakastaa hurjasti, kärsii kovasti, uskoo kommunismiin ja elää voimalla. Köngäs kirjoittaa kauniisti myös vaikeista tunteista sortumatta pateettisuuteen. Kirja etenee vaivatta, mutta vaikka sen lukee nopeasti, tarina jää mieleen. Hieman jäin miettimään sitä, mitä seuraa, kun todellisista ihmistä kirjoitetaan fiktiota heidän oikeilla nimillään. On lukijana vaikea tietää, mikä on totta ja mikä ei, mutta toisaalta todelliset henkilöt toki tuovat teokseen kiinnostavan ulottuvuuden.

Hertasta ovat kirjoittaneet myös TuijaOmppu, Jaana ja Katja.
Helmet 2016 -listalla Hertta nappaa kohdan 23. Oman alansa pioneerinaisesta kertova kirja.

Kommentit

  1. Luin tämän juuri ja postaus on tekeillä. Historia on aina kiinnostavaa ja Hertta Kuusinen on aivan erityisen kiinnostava hahmo. Köngäs luo vahvoja henkilöhahmoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henkilöhahmot tosiaan ovat vahvoja. Muutenkin Köngäs kirjoittaa hyvin.
      Odottelenin postaustasi. :)

      Poista
  2. Minullakin tämä on odottamassa lukemista. Jos olisin tarttunut Helmet-haasteeseen, olisin sijoittanut juuri tuohon kohtaan, mutta eiköhän tämä nykyisessäkin haasteessani johonkin sovi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olikin hauskaa löytää tuohon Helmet-haasteen kohtaan sopiva kirja aika sattumalta, ennakkoon pidin sitä vaikeana.

      Poista
  3. Tämä oli todella hieno ja koukuttava kirja.

    VastaaPoista
  4. Tämä todella on koukuttava kirja kuten Mai jo kirjoittikin. Minua kyllä häiritsi se, että en tiennyt - tai tiedä vieläkään - oliko Leino tosielämässä petturi vai ei. On todella aika hurjaa kirjoittaa todellisesta historian henkilöstä petturi mikäli tämä ei sitä ole ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leinon hahmo oli muutenkin niin erikoinen, että olisi mukavaa tietää, minkä verran hänessä on totta.

      Poista
  5. Tämän aion kyllä jossain sopivassa kohtaa lukea, sillä Ylellä esitetty Kuusisesta kertova kolmiosainen sarja Punainen kolmio oli kyllä kiinnostava. Kuusisesta itse olen vähemmän kuullut, kun taas esimerkiksi Kerttu Nuorteva on tutumpi nimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punainen kolmio melkein pääsi eilen katseluuni, mutta sitten muut asiat ajoivat ohitse. Hertta Kuusinen on henkilönä kiinnostava.

      Poista
  6. Voi sentään, miten tästä innostuinkaan. TV-toteutuksesta taas en sitten niinkään, vaikka näyttelijät oli kyllä hyviä. Oli vaan jotain ristiriitaa "oman Hertan" ja "TV-Hertan" välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän siinä usein on haastavaa, että lukiessa henkilöt näkee toisenlaisina kuin mitä vaikkapa tv-toteutuksissa. Kovasti tuo tv-sarja silti houkuttaa.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...