Siirry pääsisältöön

Outi Lauhakangas: Parempi pyy. Sananparsiopas

"Lohdutus sananlaskun avulla voi vapauttaa ja laajentaa omaa tai toisen näkökulmaa. Sananparsissa elävä arkinen huumori ja tuttu kieli yhdistää ihmisiä. Syvempää sanasta saatavaa voimaa huokuu ympäri Eurooppaa tunnettu sananlasku HYVÄ SANA MUISTUU MIELEEN, PAHA EI MIELESTÄ LÄHDE. Siinä tulee esiin ihmisen mahdollisuus palauttaa mieleensä oikeaan hetkeen osunut hyvä sana."
Outi Lauhakangas:
Parempi pyy. Sananparsiopas
(SKS 2013)
207 sivua (e-kirja)
Parempi pyy. Sananparsiopas on oiva lähdeteos sananlaskuista kiinnostuneelle. Kirjaan on ryhmitelty sananlaskuja eri aihealueilta, ihmissuhteista kasvattamiseen ja köyhyydestä rahaan. Sananparret kertovat paljon ihmisistä ja arvoista niin meillä Suomessa kuin muualla maailmalla, ja ihmisluontoa tutkiskelevalle sananparsioppaasta löytyykin paljon ihmeteltävää ja tulkittavaa. Vai mitä meistä suomalaisista kertoo esimerkiksi kauhavalainen sananlasku Ei tyhjät sanat suuta täytä tai nokialainen tokaisu Laiska askeleensa lukee, virkku ei virka mitään?

"Sananparret ovat vanhoja hyviä puheen mausteita tai viimeisen sanan paikan valtaavia viisauksia", Outi Lauhakangas toteaa ja kertoo, että kirjan teksteistä suuri osa on piileskellyt perinnearkistojen kortistoissa. Niinpä onkin hyvä, että kunnioitettava määrä sanontoja on koottu kirjojen ja kansien väliin, helposti saataville. Ne kantavat mukanaan monenlaisia merkityksiä ja tarinoita, ja mukavalla tavalla Lauhakangas liittää kotimaisten hokemien rinnalle joitakin sanontoja maan rajojen ulkopuoleltakin.
Valtaosa suomalaisista sananlaskuista on muualta kulkeutuneita. PAREMPI PYY PIVOSSA KUIN KYMMENEN OKSALLA sanottaisiin Tsetseniassa PAREMPI VIIRIÄINEN KÄDESSÄ KUIN HIRVI SYKSYLLÄ.
Kirja sisältää mittavan luettelon erilaisia, niin uusia kuin vanhoja, sananparsia, joita lukija saa tutkiskella ja tulkita omin avuin, joskin ryhmittely auttaa avaamaan niiden merkitystä, kun ne eivät tule eteen täysin irrallisina. Paljon on myös niitä sananparsia, joiden merkitystä Lauhakangas avaa:
Sananlaskuissa vakuutetaan kaikkien ihmisten yhtäläistä alkuperää, arvoa ja perusoikeuksia: MENEE VIISASKIN VIPUUN JA ON SAPPI SÄRJELLÄKIN.
Parempi pyy. Sananparsiopas on mainio aarreaitta kansanperinteestä kiinnostuneille. Kirja oli minulla e-lainana kirjastosta, mutta kyllähän sen paikka olisi omassa hyllyssä, jotta sattuvia sanontoja olisi helppo tarpeen tullen haeskella.

Kommentit

  1. Tämä olisi hauska lukea. Sananparsista on moneksi! Minä opiskelin aikoinaan myös folkloristiikkaa ja vaikka opinnoissa fokus oli enemmän muissa perinteenlajeissa ja nykykulttuurissakin, on sananparsissa ollut aina voimaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sananparista tosiaan on moneksi. Joskus on hauskaa pysähtyä miettimään esimerkiksi sitä, mitä sananlaskumme kertovat meistä suomalaisista.

      Poista
  2. Onpas hauskan kuuloinen kirja. Sananparsia tulee joskus itsekin käytettyä, mutta kun niitä alkaa tarkemmin miettimään niin ei lainkaan ymmärrä. Kiva kirjavinkki. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lauhakangas tarjoaa hyviä selityksiä sananparsille, joten suosittelen. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…