Siirry pääsisältöön

Caitlin Moran: Näin minusta tuli tyttö

"Minulta on tässä vaiheessa mennyt kaksi vuotta siihen, että olen hellittämättä koostanut "musiikkitoimittaja Dolly Wildea" ihan alkutekijöistä. Olen lainannut keskuskirjastosta yhteensä 148 albumia, kuunnellut käytännössä jok'ikisen John Peelin radio-ohjelman, ja olen nyt vuosien 1988-92 indiemusiikin asiantuntija. Olen viettänyt huoneessani paljon aikaa ajatellen: osaan kertoa, miltä 90-luvun musiikki kuulostaa kuusitoistavuotiaan tytön korvissa."
Caitlin Moran: Näin minusta tuli tyttö
(Schildts & Söderströms 2015)
Alkuteos How to Build a Girl 2014
Suomentanut Sari Luhtanen
361 sivua
Caitlin Moranin Näin minusta tuli tyttö -romaanin päähenkilö on kuusitoistavuotias Johanna Morrigan, joka ajautuu esiintymään televisiossa. Näyttäytyminen kaikelle kansalle ei mene aivan kuvitelmien mukaisesti, ja Johanna tajuaa, että jotain on tehtävä. Hän päättää luoda itsensä uudelleen, ja niin hänestä tulee nuori, ilkeä ja pelätty musiikkitoimittaja Dolly Wilde, joka seksihurjastelee minkä ehtii ja keksii ehtineensä vielä vähän enemmänkin. Tästä asetelmasta syntyy tarina, joka naurattaa, kauhistuttaa, puisteluttaa päätä, huvittaa, viihdyttää ja koskettaa.

Johanna Morrigan ei ole syntynyt kultalusikka suussa. Järin kaunis hän ei ole, elopainoa on kertynyt hieman liikaa ja synnyinkoti sijaitsee aivan väärällä postinumeroalueella. Kotona vanhempien aika menee lähinnä toimeentulon miettimiseen, ja isä elättelee utopistisia haaveita rikastumisesta muusikon uralla. Johanna puolestaan halua tulla nähdyksi ja päästä pitkälle. Musiikkilehden päätoimittaja Kenny neuvoo: "Jos haluaa päästä pitkälle, pitää olla vihainen." Ja sitä Johanna - tai Dolly - lopulta on. Mutta tuoko vihaisuus onnea, vaikka se varmasti jonkinlaista näkyvyyttä tarjoaa?

Entä seksi sitten? Sekin on Johannalle keino tulla näkyväksi, saada ääriviivat. Kotona ei ole peilejä, joiden avulla nähdä itsensä, joten tapa piirtyä maailmaan on löydettävä muualta, ja samalla saattaa ajautua vaaraan joutua entistä enemmän kadoksiin jopa itseltään.

Näin minusta tuli tyttö on hämmentävä ja raju lukukokemus. Roisia menoa tarjoavat lukuisat (päihdehuuruiset) seksikohtaukset, ja tyyliltään kasvutarina on menevä. Se tuo eteen nuoren tytön kaikessa kauneudessaan ja kauheudessaan, tytön joka tavoittelee paljon lähtökohdista, jotka eivät tarjoa paljon. Hänen toiveensa ja haaveensa ovat universaaleja ja ajattomia: olla kaunis, tulla nähdyksi ja huomatuksi. Siksi tarina on myös koskettava, sillä se kuvaa ketä tahansa samalla, kun se kuvaa vain Johannaa. Hän turvautuu äärimmäisiin keinoihin, mutta silti häneen jotenkin luottaa. Lohtua tuo usko siihen, että johannat voivat oppia, kasvaa ja pärjätä. Surua tarinaan taas tuo se, että Johannan rinnalle toivoisi jonkun, joka pitäisi hänestä huolta ja osoittaisi, että hänet huomataan kyllä ja hän kelpaa ilman äärimmäisyyksiäkin.

Kirjasta toisaalla: Kirjapolkuni, Ullan Luetut kirjatLukutoukan kulttuuriblogiOksan hyllyltä, Lumiomena, Cats, books & me, Hiirenkorvia ja muita merkintöjä, Kirjakaapin avainRakkaudesta kirjoihin, Kirjakko ruispellossa, Kirjamuistikirja ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

Kommentit

  1. Olipas hurjan tasapainoinen kirjoitus. Tämä on minullakin listalla, mutta haluan lukea englanniksi ja ei ole vielä kävellyt vastaan. Sitä odotellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Omppu! Uskallan ennustaa, että tästä voisit pitää.

      Poista
  2. Tämä oli niin hyvä, että jäi vielä kirjahyllyyni kesän aikana tapahtuneessa "nyt kaikki ylimääräinen pois kirjahyllystäni". Koska voisin lukea tämän uudestaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsin järisyttävä lukukokemus. En tiedä, tartunko tähän enää uudelleen, mutta hyllyyni kirja jää. :)

      Poista
  3. Tämä on kyllä vetävästi kirjoitettu, hauska ja kuitenkin sekä roisi että yhteiskunnallisesti kantaa ottava. Tässä oli mielestäni liikaa toistoa, mutta kyllä tämä mieleen jäi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua tarina onnistui viemään mukanaan niin, että en toistoa huomannutkaan. :)

      Poista
  4. Mä tykkäsin juuri siitä, että vaikka tarina on roisi, itse asia oli tosi elämänmakuinen ja aito. Teiniys on just tota omien rajojen etsimistä ja löytämistä.

    http://kirjasfaari.fi/2015/07/minustakin-tuli-taas-tytto/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häpeämättömän hurja ja elämänmakuinen tarina on, siitä ei pääse mihinkään - tosin paikoin uskottavuuden rajoilla.

      Poista
  5. Kuuntelen juuri kirjaa, joka muistuttaa vähän tuota ja mietin eilen, että ehkä tätä kokemusta täydentäisi tämä kirja, jonka joku aika sitten näin jossain blogissa. En muistanut eilen sen nimeä, mutta heti ensimmäisenä aamusta se nyt on tässä silmini edessä :) Ehkä siis tosiaan laitan lukulistalle.
    Aika rajuja lukukokemuksia osa nuorten kasvukertomuksista nykyään ja jostakin syystä paljon koskettavampia, kuin nuoruudessa luetut Juokse poika, juokset, tai muut huumekertomukset. Jopa Suomeen sijouttuvat tuntuivat silloin niin kaukaisilta ja toiseen maailmaan kuuluvilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kiinnostaakin kuulla, mitä kirjaa kuuntelet. Ehkä bongaan sen vielä. :)
      Rajua menoa ainakin tämä tarjoaa. Kuinka paljon koskettavuutta sitten lisää se, että itsellä on jo vähän enemmän perspektiiviä ja etäisyyttä pahimpiin kasvuvaiheisiin. En tiedä.

      Poista
  6. Hienosti tekstisi loppukappaleessa tiivistät johannojen kasvunvaran! Näin minusta tuli tyttö on tavallaan varoitustarina siitä, että helpompaakin reittiä voi selvitä omaksi itsekseen, mutta luonnistuu se vaikeankin kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija!
      Onneksi vaikeankin kautta voi selviytyä, mutta surullista on se, että jotkut jäävät välille.

      Poista
  7. Mielenkiintoiselta kirjalta vaikuttaa! En kuitenkaan usko, että itse tulen tarttumaan tähän mutta muiden lukukokemuksia on aina kiva seurailla.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kaikkiin kiinnostaviin kirjoihin ei tarvitse tarttua, ellei kirja tunnu omalta. Minä tulin lukeneeksi tämän lopulta sattuman kautta, en alkujaan kirjasta oikein innostunut.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o