Tehdas oli oranssinvärinen. Se oli suuri. Piippu kohosi Hildan yllä. Se oli aivan varmasti korkeampi kuin Pyhän kolminaisuuden kirkon torni, joka näkyi tehtaalle asti. Piippu tuprutti tehtaansavua. Ylhäällä taivaalla savupatsas taipui ja kulkeutui monta kymmentä kilometriä meren ylle, kohti kaupunkia, kohti kirkkoa.
Pumpulienkeli aloittaa historiallisen romaanisarjan, joka nivoutuu kirjailija Susanna Alakosken omaan sukuun ja taustaan. Pohjalla on todellisen elämän faktoja, joita kirjailija on höystänyt fiktiolla, ja sarjan ensimmäinen osa rakentaa Alakosken Hilda-isoäidin elämäntarinaa samannimisen päähenkilön kautta.
Hilda syntyy vuonna 1905 Pohjanmaalla. Äiti sairastuu "tuijotustautiin" ja äidin tehtävää Hildan elämässä hoitaa Sanna-täti, joka on Hildalle tärkeä kuolemaansa saakka. Hildan ja Sannan tiet kuitenkin eroavat, kun Hilda joutuu jättämään kotinsa ja päätyy mutkan kautta töihin Vaasaan. Pienipalkkainen työ puuvillatehtaalla ei tarjoa oikotietä onneen eikä mahdollisuuksia vaurastumiseen mutta Hilda löytää paikkansa ja perustaa perheen.
Pumpulienkeli on kuvaus työläisnaisten raastavasta arjesta. Työ vaatii paljon ja tuntuu loputtomalta. Nykylukijan silmiin raskas työ tuntuu todellakin raskaalta ja ne vaatimukset, joita työläiset olojensa parantamiseksi esittävät, hyvinkin kohtuullisilta. Moni työntekijä sai vuosien uurastamisesta palkakseen fyysisiä vaivoja ja töitä tehtiin niin kauan kuin kyettiin. Usealle Vaasan pumpuli oli vuosikymmenten työpaikka, jonka ovista astuttiin sisään päivästä ja vuodesta toiseen niin pitkään, kuin työhön vain kykeni. Pumpulissa työntekijät eivät todellakaan elä, pumpulistakin vain miten kuten.
Työläisten arjen kuvaus on romaanin vahvuus. Samalla se on myös jossain määrin heikkous, koska ajoittain kuvaus on hieman liiallista ja tuntuu alleviivaavalta – ehkä jonkinlainen karsiminen olisi ollut paikallaan.
Vahvuuksia tässä romaanissa kuitenkin on runsaasti. Ajankuva on elävä ja todentuntuinen ja henkilöihin huomaa kiintyvänsä. Hildan elämä tuntuu sarjalta koettelemuksia mutta hänen sitkeydessään ja asenteessaan on jotain ihailtavaa. Yksilön kautta syntyy vaikuttava kuva siitä, miten köyhä Suomi vähitellen teollistuu ja miten maailman myllerrykset vaikuttavat niin yhteisöihin kuin yksilöihin.
Sarjan seuraava osa kertoo Gretasta, Hildan tyttärestä, joka esittäytyy toki jo Pumpulienkelissä. Mielenkiinnolla odotan, mitä Alakoskella on Gretasta kerrottavaa.
Helmet 2021: 3. Historiallinen romaani.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.