Siirry pääsisältöön

Susanna Alakoski: Pumpulienkeli

Tehdas oli oranssinvärinen. Se oli suuri. Piippu kohosi Hildan yllä. Se oli aivan varmasti korkeampi kuin Pyhän kolminaisuuden kirkon torni, joka näkyi tehtaalle asti. Piippu tuprutti tehtaansavua. Ylhäällä taivaalla savupatsas taipui ja kulkeutui monta kymmentä kilometriä meren ylle, kohti kaupunkia, kohti kirkkoa.

Susanna Alakoski: Pumpulienkeli
WSOY 2021
alkuteos Bomullsängeln
suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
484 sivua
äänikirjan lukija Krista Kosonen
kesto 14 t 42 min

Pumpulienkeli aloittaa historiallisen romaanisarjan, joka nivoutuu kirjailija Susanna Alakosken omaan sukuun ja taustaan. Pohjalla on todellisen elämän faktoja, joita kirjailija on höystänyt fiktiolla, ja sarjan ensimmäinen osa rakentaa Alakosken Hilda-isoäidin elämäntarinaa samannimisen päähenkilön kautta.

Hilda syntyy vuonna 1905 Pohjanmaalla. Äiti sairastuu "tuijotustautiin" ja äidin tehtävää Hildan elämässä hoitaa Sanna-täti, joka on Hildalle tärkeä kuolemaansa saakka. Hildan ja Sannan tiet kuitenkin eroavat, kun Hilda joutuu jättämään kotinsa ja päätyy mutkan kautta töihin Vaasaan. Pienipalkkainen työ puuvillatehtaalla ei tarjoa oikotietä onneen eikä mahdollisuuksia vaurastumiseen mutta Hilda löytää paikkansa ja perustaa perheen.

Pumpulienkeli on kuvaus työläisnaisten raastavasta arjesta. Työ vaatii paljon ja tuntuu loputtomalta. Nykylukijan silmiin raskas työ tuntuu todellakin raskaalta ja ne vaatimukset, joita työläiset olojensa parantamiseksi esittävät, hyvinkin kohtuullisilta. Moni työntekijä sai vuosien uurastamisesta palkakseen fyysisiä vaivoja ja töitä tehtiin niin kauan kuin kyettiin. Usealle Vaasan pumpuli oli vuosikymmenten työpaikka, jonka ovista astuttiin sisään päivästä ja vuodesta toiseen niin pitkään, kuin työhön vain kykeni. Pumpulissa työntekijät eivät todellakaan elä, pumpulistakin vain miten kuten.

Työläisten arjen kuvaus on romaanin vahvuus. Samalla se on myös jossain määrin heikkous, koska ajoittain kuvaus on hieman liiallista ja tuntuu alleviivaavalta – ehkä jonkinlainen karsiminen olisi ollut paikallaan.

Vahvuuksia tässä romaanissa kuitenkin on runsaasti. Ajankuva on elävä ja todentuntuinen ja henkilöihin huomaa kiintyvänsä. Hildan elämä tuntuu sarjalta koettelemuksia mutta hänen sitkeydessään ja asenteessaan on jotain ihailtavaa. Yksilön kautta syntyy vaikuttava kuva siitä, miten köyhä Suomi vähitellen teollistuu ja miten maailman myllerrykset vaikuttavat niin yhteisöihin kuin yksilöihin. 

Sarjan seuraava osa kertoo Gretasta, Hildan tyttärestä, joka esittäytyy toki jo Pumpulienkelissä. Mielenkiinnolla odotan, mitä Alakoskella on Gretasta kerrottavaa.

Helmet 2021: 3. Historiallinen romaani.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii