Siirry pääsisältöön

Anna-Liisa Ahokumpu: Kolme rukousta äidille

Nostin valokuvan kirjahyllyyn nojaamaan. Anjezën kasvot olivat omieni tasalla kuin seisoisimme vastatusten. Ne kasvot olivat ainoa perintö, joka äidistäni oli jäänyt jäljelle, kaiken muun olin myynyt pois. 

Anna-Liisa Ahokumpu: Kolme rukousta äidille
Gummerus 2021
179 sivua

Anna-Liisa Ahokummun Kolme rukousta äidille kulkee kahdessa eri aikatasossa ja eri paikoissa. Menneisyydessä Anjezë, joka tullaan myöhemmin tuntemaan Äiti Teresana, lähtee hakemaan elämälleen uutta suuntaa ja lähtee eteläisestä Euroopasta Intiaan kutsumuksensa perässä. Nykyajassa Eveliina synnyttää ensimmäistä lastaan tuskaisan odotuksen vallassa. Elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia.

Yhteistä kuitenkin on se, että molemmat ovat tyttäriä ja molemmilla on äiti. Anjezë menettää isänsä ja lähtee luostariin luodakseen elämänsä uudelleen, Eveliina menettää äitinsä juuri silloin, kun uusi elämä on alkanut hänen sisällään. Kolme rukousta äidille on kiehtova romaani äideistä ja tyttäristä, ja vaikka romaanin toinen päähenkilö ei varsinaisesti synnytä vaan pyhittää elämänsä uskonnolle, tulee hänestä Äiti, jonka koko maailma tuntee. 

Ja myöhemmin Eveliina saa Anjezën valokuvan äidiltään perintönä. Viimeisinä hetkinään äiti haluaa sairaalaan kuvia ja kirjan Anjezësta, vaikka osaakin kirjan ulkoa. Teos ja kuvat ilmentävät hänen uskoaan.

Tarinalinjat liittyvät temaattisesti toisiinsa mutta jäävät myös jossain määrin erillisiksi. Kumpikin linja on kiinnostava, mutta niiden välinen yhteys saisi ehkä olla hieman tiiviimpi.

Toisaalta tarinalinjojen eräänlainen erillisyys ei haittaa, sillä kokonaisuus pitää kyllä otteessaan. Pidän valtavasti jo Ahokummun esikoisromaanista tutusta kaihoisasta tunnelmasta, joka tästäkin romaanista välittyy. 

Tai mitä jos vauva ei tuntenutkaan samaa kipua kuin minä, vaan minä olin tuntenut samaa kipua kuin vauva, vauvan kipua joka oli näennäisen hiljaa odottanut kaikki nämä vuodet sisälläni, kipua joka oli valmiiksi minussa vain siksi että olin joskus ollut vastasyntynyt?

Romaani on sisällöltään vaikuttava. Eveliinan synnytystuska rinnastuu Anjezën tuskaan, joka syntyy siitä, että nainen ei tiedä, mitä hänen pitäisi tehdä ja mitä häneltä odotetaan. Synnytyksen kärsimyksen rinnalle asettuu Kalkutassa koettu henkinen kärsimys ja sitä seuraava maallisesta luopuminen. 

Tänään hän ei ajattele ruokaa, tänään on saatava työ alkuun. Hän ei voi vain kävellä eikä piiloutua kirkkoihin rukoilemaan, vaikka isä van Exemin mielestä kaikki työ pitäisi aloittaa hiljentymällä. Mutta hiljentyminen on muuttunut paoksi, se ei ole todellista rukousta, sillä Jumala ei katso häneen enää. Anjezë ei tiedä, miksi niin on käynyt. Hänhän on kuuliainen. Hän on toteuttanut Kristuksen vaatimukset, kuunnellut ääntä.

Kolme rukousta äidille on kaihoisa ja kaunis tarina elämästä ja kuolemasta. Syntymä ja kuolema ovat läsnä lähes samaan aikaan, kuten elämässä yleensä, ja kokonaisuudessa on jotain haurasta ja viehättävää.

Anna-Liisa Ahokummun toisinkoisesta muualla: Kirjaluotsi ja Lukutuulia.

Kommentit

  1. Tämän voisi kyllä lukea. Vaikuttaa kiinnostavalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos alkuun on vähän käynnistymisvaikeuksia, ei kannata luovuttaa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok