Siirry pääsisältöön

Deborah Levy: Mitä en halua tietää

En ollut vieläkään vastannut kiinalaiskauppiaan kysymykseen. "Olet kirjailija, etkö olekin?" Tuona keväänä, jolloin eläminen oli hyvin vaikeaa enkä yksinkertaisesti kyennyt näkemään tietä eteenpäin, oli mahdotonta sanoa kyllä, tai hmmm, tai edes nyökätä. Ajatukseni kai nolostuttivat minua.

Deborah Levy: Mitä en halua tietää – 
Vastauksena George Orwellin vuonna 1946
julkaistuun esseeseen "Miksi kirjoitan?"
S&S 2021
alkuteos Things I don't Want to Know 2013
suomentanut Pauliina Vanhatalo
125 sivua

Mitä en halua tietää on Deborah Levyn omaelämäkerrallisen trilogian avausosa, joka saa innolla odottamaan jatkoa. Onneksi sitä on luvassa pian, sillä Pauliina Vanhatalon suomentama kakkososa Elämisen hinta ilmestyy vielä tämän vuoden aikana.

Tässä trilogian ensimmäisessä osassa on neljä lukua: Poliittiset tarkoitusperät, Historiallinen käyttövoima, Raaka egoismi ja Esteettinen into. Ensimmäinen on ikään kuin johdanto sille, mitä tuleman pitää. Kirjailija huomaa olevansa jonkinlaisessa käännekohdassa, jossa jonkin oli pakko muuttua, ja jokseenkin sattumanvaraisesti hän päätyy matkustamaan Mallorcalle. Palmassa keskustelu kiinalaisen kauppiaan kanssa sysää liikkeelle kertomuksen elämäntarinasta, ja siitä kaikesta mutta myös muusta Levy kirjassaan lukijoilleen kertoo.

Historiallinen käyttövoima vie 1960-luvun Etelä-Afrikkaan, missä Deborah Levy vietti lapsuuttaan. Apartheid-aika vie isän perheensä luota vuoksi pois ja Deborah puolestaan päätyy vaikeuksien vuoksi kummitätinsä luokse Durbaniin. Nuori tyttö on hiljainen tarkkailija, joka usein jää sivuun mutta alkaa vähitellen löytää omaa ääntään. Kummitädin tytär Melissa rohkaisee kotiinsa muuttanutta, varautunutta lasta puhumaan, ja on ratkaisevassa asemassa muistuttaessaan tulevaa kirjailijaa siitä, että maailman ei pidä antaa nujertaa. Ja samalla on kysymys siitä, mistä haluaa puhua ääneen ja mitä haluaa muistaa. 

En halunnut tietää muita Etelä-Afrikan muistojani. Kun saavuin Isoon-Britanniaan, halusin luoda uusia muistoja.

Raaka egoismi sijoittuu 1970-luvun Englantiin. Deborah Levy on tyytymätön elämäänsä ja haaveilee muusta, haluaisi olla kirjoittaja mutta tuntee, että ympäristö ei ole kovin suopea hänen haaveilleen. Ylipäätään suhde ympäristöön on haastava: Mitä on olla englantilainen, kun on saapunut maahan muualta? Onko oleminen Isossa-Britanniassa väliaikaista vai pysyvää? Missä juuret ovat?

Viimeisessä luvussa palataan kehyskertomuksen äärelle, istutaan jälleen samassa pöydässä kiinalaiskauppiaan kanssa. Esteettinen into on hieno, oivaltava päätös. Se muistuttaa oman äänen löytämisen tärkeydestä sekä muistojen ja menneisyyden merkityksestä.

Mitä en halua tietää on ilmava ja samaan aikaan mietteliäs. Ihastelen sitä, miten sinänsä fragmentaarisista hetkistä syntyy kokonaisuus, joka kiehtoo ja pitää otteessaan. Ajoittain unohdan lukevani omaelämäkerrallista tekstiä, luulen lukevani täysin fiktiivistä tekstiä. Eikä se ole moite, päinvastoin: Mitä en halua tietää on upea muistelmateos.

Deborah Levyn teoksesta ovat kirjoittaneet myös ainakin Tuija, Omppu ja Leena. Suosittelen myös Kirjalliset ystävät -podcastia, jonka toukokuisessa jaksossa vieraana on Deborah Levy. 

Helmet 2021: 49. Kirja on julkaistu vuonna 2021.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä

Alkuvuosina yritin säilyttää sen vahvan tunteen, joka oli liittänyt minut Nicolasiin ja Teresaan. He olivat minulle nyt vielä välttämättömämpiä kuin silloin, koska he määrittivät, millainen halusin olla, syyn, miksi olin lähtenyt, ja ainoan syyn, miksi voisin palata. On piikkejä, jotka tekevät kipeää vasta silloin, kun niitä yrittää vetää ulos lihasta. Minun tapauksessani piikillä oli nuo kaksi nimeä. Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä Otava 2024 alkuteos Il ladro di quaderni  2023 suomentanut Helinä Kangas 248 sivua Ystävyyden oppimäärä on kertomus siitä, miten oppimattomasta sikopaimenesta tulee maineikas koomikko, jonka monologit viihdyttävät ihmisiä. Kaikki alkaa vuodesta 1942, kun pieneen Tora e Piccillin kylään Italiaan saapuu Mussolinin käskystä joukko juutalaisia peltotöihin. Heidän joukossaan on Nicolas, kaunis nuorukainen, jonka pahoinpitelyn osallistuu ontuva sikatilan poika Davide, romaanin minäkertoja.  Vaikka nuorukaisten välit eivät ole alkuun kovin lupaavat, he...