Ratissa täytyy osata tehdä sekunnissa päätös, siinä vaiheessa ei oo mitään väliä onks pitkä vai lyhyt vai keskimittanen. Formulakuskit on aina kääpiöitä, mut niiden autotkin on kääpiöitä. Saab on isompi ja vahvempi kun muut. Tää muikkeli on isompi ja vahvempi kun moni muu, tai en mä sen vahvuudesta osaa sanoo, mut pituushomma on selkee.
Riikka Ala-Harjan romaanin En Saab mainostetaan olevan törkeänhauska maantieromaani. Minulle se on maantieromaani, kyllä. Se on myös törkeä mutta ei minusta niinkään hauska. Huumorintajuni ei riitä, ehkä se on rikki samaan tapaan kuin Olgan Saabin turvavyö. Varaosia vain on vielä huonommin saatavilla kuin Olgan vanhaan autoon.
Rikkinäinen on myös romaanin päähenkilö Olga, jonka kerronnan kautta koko tarina rakentuu. Roisin puheen ja tissipuheen takana on petetty ja jätetty nainen, joka tajuaa olevansa maailmassa aika yksin. Olga iskee silmänsä autokorjaamon lähes kaksimetriseen naiseen.
Matka vanhalla Saabilla muotoutuu eräänlaiseksi parisuhteen metaforaksi, ikään kuin pikakelaukseksi siitä, mihin ihastuminen voi johtaa. Samalla matka on sukellus Olgan pään sisälle, hänen yksinäisyyteensä kaikessa koruttomuudessaan. Hauskaksi Olgan tarina ei mielessäni suostu taipumaan, korkeintaan tragikoomiseksi – ehkä ennemminkin traagiseksi.
Kirjallisia-blogissa En Saab saa kiitosta.
Riikka Ala-Harja: En Saab Otava 2019 203 sivua Äänikirjan lukija Meri Nenonen Kesto 4 t 15 min |
Rikkinäinen on myös romaanin päähenkilö Olga, jonka kerronnan kautta koko tarina rakentuu. Roisin puheen ja tissipuheen takana on petetty ja jätetty nainen, joka tajuaa olevansa maailmassa aika yksin. Olga iskee silmänsä autokorjaamon lähes kaksimetriseen naiseen.
Muikkelin pitkät jalat ja sirot kädet ja jossain haalarin alla koko alaston tyyppi.Sitten nainen, tämä "Muikkeli", onkin loputtoman ajatusvirran aihe. Olgan sisäisessä puheessa on kyllä jotain samastuttavaa, paljonkin – eiköhän moni ole ensi ihastuksen hetkillä ja vähän myöhemminkin ollut tilanteessa, jossa toinen ihminen täyttää ajatukset alati ja tauotta. Olgan puhetapa vain työntää loitolle ja vähän ärsyttääkin kaikessa karkeudessaan. Samalla läheisyyden kaipuussa on jotain koskettavaa.
Matka vanhalla Saabilla muotoutuu eräänlaiseksi parisuhteen metaforaksi, ikään kuin pikakelaukseksi siitä, mihin ihastuminen voi johtaa. Samalla matka on sukellus Olgan pään sisälle, hänen yksinäisyyteensä kaikessa koruttomuudessaan. Hauskaksi Olgan tarina ei mielessäni suostu taipumaan, korkeintaan tragikoomiseksi – ehkä ennemminkin traagiseksi.
Kirjallisia-blogissa En Saab saa kiitosta.
Minussakin on se vika, etten innostu karkeasta puhetyylistä. Muutenhan maantieromaani, jossa kaiken lisäksi seikkailee Saab, voisi ihan kolahtaa tällaiseen saabistiin :) Meillä on kolme vanhaa Saab 900:a, joista kylläkin "vain" kaksi käytössä. Mutta se Saab lienee lopulta kuitenkin sivuroolissa tässä kirjassa...
VastaaPoistaNo mutta wau! Onko kuitenkin niin, että kaltaisesi saabisti ei voi tätä kirjaa ohittaa? Saab on kyllä sivuroolissa mutta toisaalta aika keskeisessä sellaisessa, joten Saab-tuntija voi tästä saada paljonkin irti.
Poista