"Sinulla ei ole kiire minnekään. On turhaa tehdä muutoksia, jotka aiheuttavat ahdistusta. Etsi sinulle sopiva vaihtoehto ultimaalisen ja minimaalisen välillä. Koska tämä on loppuelämäsi viimeinen elämäntapadieetti, se ei pääty koskaan - voit ainoastaan oppia."
Törmäsin jossakin Kaisa Jaakkolan kirjaa kehuviin kommentteihin ja päädyin varaamaan kirjan kirjastosta. Ilman kehuja tuskin olisin teosta luettavaksi hankkinut, sillä nimi ei mielestäni ole kauhean houkutteleva. Hormonit-sanaa käytetään turhan paljon arkikielessä selityksenä naisten ailahteluille ja dieetti taas on monen mielestä vanhanaikaista - pysyvät elämäntapamuutokset ovat päivän sanoja.
Hyvän olon hormonidieetti kuitenkin yllätti sisällöllään myönteisesti. Teoksessa edetään johdonmukaisesti yleisemmältä tasolta kohti yksityiskohtia, ja heti alussa on varsin inspiroiva kirjoittajan oma tarina siitä, miten tavanomaiset laihduttamisen keinot johtivat ei-toivottuun lopputulokseen.
Kaisa Jaakkola kirjoittaa miellyttävän maanläheisesti painonhallinnasta ja laihduttamisesta. Kokonaisuudesta syntyy mielikuva, että asiat ovat lopulta melko yksinkertaisia. Vaikutelmaa syventävät hyvät konkreettiset esimerkit vaikkapa ruokavaliosta. Lisäksi Jaakkola haastaa lukijaa pohtimaan omaa tilannettaan kysymyksin.
Entäs sitten dieetti? Sitä sanaa Jaakkola kyllä käyttää mutta huomauttaa:
Jaakkolan teos on kauniisti kuvitettu ja taitettu. Visuaalisen ilmeen takana ovat valokuvaaja Elise Kulmala ja graafikko Laura Ylikahri.
Tämä teos on toinen osallistumiseni tällä viikolla meneillään olevaan tietokirjallisuushaasteeseen, jota Lukumato Klassikkojen lumoissa -blogista emännöi.
 |
| Kaisa Jaakkola: Hyvän olon hormonidieetti (Tammi 2016) 224 sivua |
Hyvän olon hormonidieetti kuitenkin yllätti sisällöllään myönteisesti. Teoksessa edetään johdonmukaisesti yleisemmältä tasolta kohti yksityiskohtia, ja heti alussa on varsin inspiroiva kirjoittajan oma tarina siitä, miten tavanomaiset laihduttamisen keinot johtivat ei-toivottuun lopputulokseen.
Kaisa Jaakkola kirjoittaa miellyttävän maanläheisesti painonhallinnasta ja laihduttamisesta. Kokonaisuudesta syntyy mielikuva, että asiat ovat lopulta melko yksinkertaisia. Vaikutelmaa syventävät hyvät konkreettiset esimerkit vaikkapa ruokavaliosta. Lisäksi Jaakkola haastaa lukijaa pohtimaan omaa tilannettaan kysymyksin.
Kuinka voit muistuttaa itseäsi uusista ajattelumalleista? Kuinka muistuttaa itseäsi uusista ruokailu- tai liikkumistavoista?Ne hormonit sitten. Kysymys ei suinkaan ole jostain epämääräisistä tekijöistä, jotka saavat nimenomaan naiset käyttäytymään oudosti silloin tällöin. Esimerkiksi insuliini on hormoni, joka vaikuttaa rasvanpolttoon ja jonka toimintaa teoksessa selitetään seikkaperäisesti. Oma osuutensa teoksessa on myös miehille, jotka eivät hekään ole hormonien säätelyistä vapaata aluetta.
Entäs sitten dieetti? Sitä sanaa Jaakkola kyllä käyttää mutta huomauttaa:
Ei dieettejä, vaan kestäviä elämäntapamuutoksia.Hyvän olon hormonidieetti on kirja, jonka haluaisin omaan hyllyyni. Teoksessa on ajatuksia ja ideoita, joiden omaksuminen vaatinee sen, että ajatusten pariin palaa aika ajoin. Lisäksi esimerkiksi ohjeet ruokavalion koostamiseen ovat sellaisia, että niitä tarkastelee mielellään vielä uudemman kerran.
Jaakkolan teos on kauniisti kuvitettu ja taitettu. Visuaalisen ilmeen takana ovat valokuvaaja Elise Kulmala ja graafikko Laura Ylikahri.
Tämä teos on toinen osallistumiseni tällä viikolla meneillään olevaan tietokirjallisuushaasteeseen, jota Lukumato Klassikkojen lumoissa -blogista emännöi.
Kirjasta muualla: Hidasta elämää ja Iidan matkassa.
Kuulostaa mielenkiintoiselta teokselta. Ihmisen hyvinvointi on niin monen tekijän summa, kun yksi niistä heilahtaa, niin elämä voi olla kaaosta.
VastaaPoistaNiinpä, ja tietysti oma juttunsa on, mikä kenellekin sopii. Tästä kirjasta löytyy joka tapauksessa hyviä vinkkejä hyvinvointiin.
PoistaOlen lukenut kaksi ensimmäistä Jaakkolan teosta. Tärkeää asiaa, varsinkin kun itsellä ollut useammassa hormonissä häikkää. /Tiia
VastaaPoistaMinä en ole muuta Jaakkolalta vielä lukenut, mutta pidin hänen otteestaan tässä. Ehkäpä siis tutustun enemmänkin.
Poista