Kuva: Niina / Yöpöydän kirjat -blogi |
Eikä melankolia rajoitu vain lauluihin, vaan monelle joulumieli on todellisuudessakin vain haave, jonkinlainen aavistus siitä, mitä voisi olla. Turhan usein joulu saattaa jäädä kovin kauas katalogimaisesta unelmasta kynttilöineen, tavarapaljouksineen ja lämpimine yhdessäolon hetkineen. Ei ole sikaa sähköuunissa eikä käydä joulun viettohon. Jouluun liittyy paljon odotuksia ja toiveita, mutta suurten odotusten kääntöpuolella saattavat majailla myös pettymykset.
Eriarvoistuvassa yhteiskunnassamme on heitä, joiden odotukset eivät edes ole suurensuuria mutta saattavat silti jäädä täyttymättä. Jollei jouluna ole lunta - se voi olla lopulta aika pieni murhe. Kun lapsen samassa luokassa istuva kaveri saattaa joulun jälkeen esitellä uutuuttaan kiiltävää tietokonetta puraistuine omenoineen, voi lapsi tajuta, että mitään esiteltävää ei ole. Joulu ei kotona näkynyt ehkä mitenkään muuten kuin hieman koreampana ruokapöytänä, jos sinäkään. Pahemmassa tapauksessa joulu kyllä kotona näkyi, paljonkin, mutta näkymässä ei ole ollut mitään sellaista, mistä voisi koulukavereille puhua. "Kilisee, kilisee kassissa" -irvailu ei naurata, kun se osuu liian lähelle.
Tavarapaljouden keskellä on helppo kritisoida kulutushysteriaa ja päättää olla ostamatta joululahjoja tai ainakin vähentää hankintojen määrää. Maassamme on kuitenkin heitä, joilla ei ole varaa valita. Lahjat jäävät kauppaan, koska niitä ei pystytä hankkimaan. Sydämeensä voi toki joulun tehdä jokainen, mutta miten sen selittää viisivuotiaalle, jonka tarhakaverilla on legioona uusia legoja, tai 14-vuotiaalle, jonka kaverit päivittävät Instagramiin kuvia lahjavuoristaan.
Onneksi on kuitenkin niin, että omasta hyvästään voi jokainen jakaa. Keinoja on monia, mutta erityisesti haluan nostaa esille yhden tavan: kotimaan lapsia ja nuoria voi muistaa Joulupuu-keräyksen avulla. Keräyksen ideana on antaa lastensuojelun piirissä olevalle alle 18-vuotiaalle lapselle tai nuorelle joululahja, jonka tulee olla käyttämätön mutta joka saa olla itse tehty tai ostettu. Voisiko lahjapakettiin sujahtaa vaikkapa jokin kirja?
Eilen kirjabloggaajien joulukalenteriin pääsi kurkistamaan Tuijan blogissa, huomenna luukun pääsee avaamaan Hemulin kirjahyllyssä. Kaikki osallistuvat blogit löytyvät täältä.
Hyvä Jonna! Tuot ansiokkaasti esiin, että joulu ei kaikille ole pelkkää kultaa ja mirhamia.
VastaaPoistaKiitos, Omppu!
PoistaHYVÄ Jonna!
VastaaPoistaOn hyvä muistaa, että liika joulun ylellisyystavaroiden ja tunnelman hehkutus lisäävät monille vain osattomuuden tunnetta. Voisimme kaiken kaikkiaan siirtyä vaatimattomampaan.
Totta, eihän joulun perimmäinen sanoma kuitenkaan sisällä kulutusjuhlaa.
PoistaOlen osallistunut Joulupuu-keräykseen siitä asti, kun kuulin, että sellainen on olemassa. Hienoa, että nostit sen esille.
VastaaPoistaMinä en muista, milloin ensimmäisen kerran keräykseen osallistuin, mutta vuosia siitä joka tapauksessa on.
PoistaJonna, hienoa että kirjoitat tästä. Yhteiskunnan eriarvoisuus koskee liian usein kipeästi juuri lapsiin, ja on niin eri asia valita kohtuus ja vaatimattomuus kuin joutua pakon edessä tyytymään osattomuuteen.
VastaaPoistaKatja, kiitos: tiivistät hienosti sen, mitä halusin tekstilläni sanoa.
PoistaHieno ja tärkeä asia, kiitos tästä luukusta!
VastaaPoistaKiitos, Marile!
PoistaTämä oli ajatuksia herättävä luukku. Kiitos sinulle.
VastaaPoistaKiitos, MarikaOksa!
PoistaTärkeä luukku, Jonna.
VastaaPoistaHyvää joulunalusaikaa, lämmintä joulumieltä!
T.Lumiomenan Katja
Kiitos samoin, Katja!
PoistaTodella hyvin kirjoitettu teksti - ja tärkeä aihe.
VastaaPoistaKiitos, Katriina!
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKiitos - silkkaa asiaa!
VastaaPoistaKiitos, Tuija!
PoistaMinusta ansiokasta pohdiskelua, ja on köyhiä ja rikkaita, niitä on minusta aina ollut. Minusta yhteiskunnassamme on varsin hyvät tulonsiirrot, joten todellisten käytettävissä olevien tulojen mukainen jakauma on sangen tasainen ja ostamalla joululahjat ennakkoon alemyynnistä pääsee halvalla.
VastaaPoistaMinusta lapsella ei tarvitse olla instagram-tiliä, johon pitää päivittää mitään. Suhtaudun skeptisesti alaikäisten someiluihin noin ylipäätään. Toisekseen, eikö ole helppo päivittää mahdolliseen ilmaiseen some-tiliin feikki-lahjakuvat, tai kertoa mitä on saanut, jos haluaa elää valheessa.
Minusta joulu on perhejuhla, joten miksi pitää röyhistellä omppukoneilla tai lahjavuorilla, eikö tosiaan kannata puhaltaa perheen yhteen hiileen.
Lapsuuskin menee äkkiä, joten liiasta tavarasta tulee pelkkä riesa. Itse en ainakaan osta itselleni enkä muille tavaraa jota ei tarvita tai haluta, eikä olisi kyllä varaakaan.
Monelle paras joulu olisi rauhallinen joulu, jossa riidoista huolimatta voidaan viettää yhteistä aikaa. Minusta kaikenlaiset keräykset ovat hienoja, ja kannatan niitä, ruokaa, paketteja ja muuta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yhteiskunnan pitää huolehtia, että köyhiä ei tulisi.
Ymmärrän, ettätämä on osin asiatonta ja kaikki tarkoittavat hyvää (jopa minä), minusta ei ole häpeää tunnustaa että ei ole varaa tai ei halua jotain tavaraa, tunnustaminen vapauttaa energiaa vaikkapa johonkin hyödylliseen esim. lukemiseen.
Kiitos monipuolisesta pohdinnassa, Jokke. Olen samaa mieltä, että yhteiskunnan pitäisi huolehtia siitä, että köyhiä ei tule. Meillä Suomessa ei onneksi absoluuttista köyhyyttä ole, mutta suhteellista valitettavasti on. Tuntuu, että nykypäivänä edes koulutus ei enää takaa sitä, että töitä riittää.
PoistaRauhallinen joulu olisi tosiaan paras, ja parasta on, jos on aikaa paitsi olla läheisten kanssa, myös uppoutua hyvään kirjaan.
Hyvä aihe, hyvä että tällaista järjestetään.
VastaaPoistaAuttamisen kynnys on tällaisissa keräyksissä melko matala, ja se toivottavasti rohkaisee osallistumaan.
PoistaHieno joulukalenteriluukku, erittäin tärkeä aihe. Kiitos tästä Jonna! <3
VastaaPoistaKiitos, Kaisa Reetta! <3
PoistaHieno luukku! <3
VastaaPoistaMeillä on tyttären kanssa tapana ostaa joka joulu ainakin yksi tällainen "lahja tuntemattomalle lapselle". Otan tyttären mukaan ja hän saa miettiä mistä joku toinen hänen ikäisensä tyttö voisi tykätä. Mun mielestä on tärkeää ottaa lapsi tähän mukaan, niin hän oppii pienestä asti sekä sen, etteivät joululahjat ole kaikille itsestäänselvyys ja toisaalta sen, että toisia on myös mahdollista auttaa ja erityisesti jouluun liittyy auttamisen ja lahjojen ANTAMISEN sanoma. Lapsen päiväkodissa kerättiin aikoinaan myös tällaisia lahjoja ja mun mielestä se oli tosi hieno ele päiväkodilta.
Kiitos, Reeta! <3
PoistaKun lapseni olivat pienempiä, heille oli tosi tärkeää olla mukana valitsemassa lahjaa tuntemattomalle saajalle. Antamisen iloa todella löytyi, ja asia kiinnostaa edelleenkin.
Olisipa kivaa, jos päiväkodeissa harrastettaisiin vastaavaa enemmänkin. Hieno ele tosiaan.