Siirry pääsisältöön

Tunnustushaasteeseen vastauksia

Olen viime aikoina ollut kovin vaitonainen ja omaan kuplaani asettunut bloggaaja, joka ei juuri ole seurannut kirjablogimaailman menoa. Jotakin on tullut kirjoista kirjoitettua, mutta muuten on ollut hiljaista. Aikaa ei ole oikein ollut, ja marraskuu tuntuu vievän voimat.

Mutta olipa ihanaa huomata, että nuutunutta, kirjakaappiin käpertynyttä lukijaa ei ole unohdettu. Olen saanut useammalta bloggaajalta Liebster award -tunnustuksen, ja olen jokaisesta erittäin iloinen. Kiitos siis kaikille!

Ihan kaikkiin tunnustushaasteisiin en tässä postauksessa tartu vaan palaan asiaan myöhemmin vielä uudelleen. Aloitan vastailut vanhimmasta päästä niin, että ensin tartun Marin haastekysymyksiin.
  1. Kerro hyvä ja mahdollisimman varhainen lukumuisto. Olen tämän varmaan maininnut aiemminkin, mutta H. C. Andersenin satukirja oli lapsuuteni rakkaimpia kirja-aarteita. Se majaili mummolan kirjahyllyssä, ja aina mummolareissuilla kaivoin kirjan esille ja uppouduin sen pariin. Erityisesti satu Villijoutsenet kiehtoi minua valtavasti.
  2. Kuka fiktiivinen hahmo on tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen? Miksi? Oi, tämä on vaikea. Olen niin huono muistamaan fiktiivisiä hahmoja, mutta ainakin mieleeni on jäänyt Minna Canthin Anna Liisa. Sanon siis hänet.
  3. Minkä kirjallisuuden lajin koet erityisen läheiseksi? Proosa, ehdottomasti. Realistinen kuvaus ja toisaalta maaginen realismi miellyttävät minua.
    Marraskuuta.
  4. Oletko haaveillut kirjailijuudesta? Olen kyllä, joskus vuosia sitten. Aikuistuttuani olen huomannut, että en osaa kirjoittaa niin hyvin kuin haluaisin, joten haaveet on haudattu.
  5. Mistä kirjasta tehty elokuva on mielestäsi epäonnistunut pahiten? Pidin vuosia sitten valtavasti Vuorovetten prinssi -kirjasta, mutta elokuva oli valtava pettymys. Se oli liian kaukana kirjasta.
  6. Minkä kirjan haluaisit nähdä elokuvana? Juuri lukemani Ehkä Esther on mielestäni jo lähtökohtaisesti niin elokuvallinen, että sen näkisin mielelläni valkokankaalla.
  7. Limerikki vai haiku? Miksi? Tätä mietin pitkään, mutta lopulta totean: haiku. Haiku voi olla tunnelmaltaan niin monenlainen, mutta useissa lukemissani haiku-runoissa on jotain haikean kaunista, ja sellaisesta pidän.
  8. Paksu vai kaponen? Miksi? Oletan, että nyt puhutaan kirjoista. :) Kaponen, sillä kynnys tarttua siihen ei ole niin korkea - tosin kirjan paksuus ei yleensä ole minulle ensi- eikä toissijainenkaan valintakriteeri.
  9. Mistä kotonasi olevasta kirjasta et luopuisi? Miksi? Täällä Pohjantähden alla -trilogian kahdesta osasta en luopuisi, en edes vaikka toisesta puuttuu pari sivua lopusta. Olen ne perinyt papaltani, ja häntä ajattelen aina, kun Linnan suurteoksesta puhutaan.
  10. Mitä teet kirjoille, joita et halua säilyttää? Lahjoitan niitä eteenpäin.
  11. Joululahjatoiveesi? Tällä hetkellä haluaisin uuden puhelimen. Nykyinen alkaa käydä ärsyttäväksi.

Sitten Handen kysymyksiin:
  1. Onko joku kirja ollut sinulle pelastusrengas jossakin vaikeassa elämäntilanteessa? On varmasti, mutta sanon mieluummin niin, että kirjallisuus ylipäätään on ollut minulle pelastusrengas. Kun on tuntunut vaikealta, on ollut hienoa huomata, että kirjallisuus on auttanut viemään ajatuksia muualle ja suhteuttamaan omia asioita.
  2. Luettiinko sinulle iltasatuja lapsena? Tätä en kovin hyvin muista, sillä opin aika pienenä lukemaan ja luin siitä lähtien iltasadut itselleni. Muistan äidin joskus lukeneen iltasatuja, mutta luulen, että se ei ollut jokapäiväinen rutiini.
  3. Luetko enemmän uutuuksia vai vanhoja kirjoja? Uutuuksia.
    Matkamuisto.
  4. Jos olet menossa katsomaan kirjaan perustuvaa elokuvaa, luetko kirjan ensin? Yleensä kyllä.
  5. Kiinnytkö kirjallisuuden hahmoihin, jotka tuppaavat kuolemaan tarinan aikana? Joskus, en aina.
  6. Kerro kolme hahmoa, joiden kanssa haluaisit ystävystyä, jos he olisivat tosielämän henkilöitä. Auts, taas vaikea. Koska hiljattain lukemieni teosten hahmot ovat parhaiten mielessä, vastaan näin: Mustien valkeiden valheiden Jane, Odininlapsen Hirka ja Pedot-romaanin Maria.
  7. Luetko näytelmäkirjallisuutta? Luen joskus, mutta vähemmän nykyään.
  8. Pidätkö kirjojen tuoksusta? Kyllä!
  9. Valitse: "perinteinen", sähköinen vai äänikirja. Perustele. Riippuu tilanteesta, mutta mieluimmin perinteinen kirja. On kivaa, kun kirja on konkreettisesti käsissä ja sen sivuja saa rapistella. Perinteisestä kirjasta myös näkee helposti, paljonko on luettu, paljonko on luettavana. Ja kirjan selailu on helppoa.
  10. Luetko kirjat mieluummin niiden alkuperäiskielellä vai valitsetko useammin käännöksen? Suomen kieli on rakkauteni, joten useimmin valitsen käännöksen. Toisaalta yritän pitää kielitaitoa yllä lukemalla myös vähän englanniksi.
  11. Jos kirjoittaisit itse kirjan, minkä genren valitsisit? Maaginen realismi olisi kiehtova.

Urakoidaan vielä Miskan kysymysten parissa:
  1. Minkä perusteella tartut kirjaan ensimmäistä kertaa? Kansi, juonikuvaus vai jokin muu? Nykyään valikoin luettavani hyvin vahvasti blogien avulla. Jonkin verran seuraan myös lehtikritiikkejä.
  2. Oletko pöytälaatikkokirjoittaja? Siis luetko vain vai tykkäätkö itse luodakin jotain? Mitä kirjoitat jos kirjoitat? Olen vain lukija. :) 
    Metsän rauhaa.
  3. Mitä muuta harrastat kuin kirjallisuutta? Juoksemisesta on tullut rakas, tärkeä harrastus. Lasken harrastuksiini myös pari luottamustehtävää. Matkailukin kai on jonkinlainen harrastus, vaikka en tiuhaan sitä pääsekään harrastamaan.
  4. Oletko sosiaalinen lukija? Pidätkö pitkistä keskusteluista lukupiirin tai ystävän kanssa vai onko lukeminen sinulle henkilökohtainen kokemus? Olen aika epäsosiaalinen lukija, mutta olen alkanut kaivata enemmän vuorovaikutusta lukemiseen. Blogit ovat tuoneet sitä paljon; on kiinnostavaa lukea, miten muut ovat kokeneet jonkun kirjan, jonka itse olen lukenut. Viime keväänä olin mukana perustamassa lukupiiriä, ja sen käynnistymisestä olen erittäin iloinen.
  5. Kuinka bloggaaminen on muuttanut sinua? Vaikea kysymys! En tiedä, onko bloggaaminen juuri muuttanut minua muuten kuin lukukokemuksen pohdinnassa: pohdin lukemaani ehkä aiempaa enemmän.
  6. Kuinka pitkään hiot blogipostauksiasi? Kirjoitatko kerralla kaiken vai palaatko myöhemmin muokkaamaan? Periaatteessa hion melko vähän, koska aika on kortilla. On kuitenkin joitakin teoksia, joiden kanssa joutuu painimaan enemmän.
  7. Kuinka rehellinen uskallat olla blogatessasi? Myönnän, että ylistäminen on helppoa mutta rehellinen moittiminen vaikeaa, sillä en halua loukata. Tätä asiaa treenaan koko ajan.
  8. Kerro yksi asia, joka ilahduttaa sinua tänään. Lauantai, vaikka iso osa päivästä meneekin töissä.
  9. Kerro yksi asia, johon olet tyytymätön. Eilen heräsin siihen, että Pariisissa on tapahtunut kauheita. Tyytymätön ei ole aivan oikea sana, mutta olen pahoillani ja huolissani siitä, miten pahoja asioita maailmassa tapahtuu - myös Euroopan ulkopuolella.
  10. Kehu itseäsi muutamalla virkkeellä. Apua! Olen perisuomalaiseen tapaan huono kehumaan itseäni, mutta yritetään. Olen rauhallinen ja tiukassakin paikassa pystyn yleensä toimimaan. Olen kuullut, että minulla on hoksaava huumorintaju. Onko kaksi kehuvaa virkettä yhtä kuin muutama virke? 
  11. Oletko hetkessä eläjä? Osaatko nauttia pienistä asioista? Tätä olen tietoisesti opetellut, ja usein huomaan pysähtyä miettimään pienissä hetkissä, mikä on hyvin ja mikä tuottaa onnea juuri siinä kohdassa elämää. Se voimauttaa.

Kiitos Kirjakko ruispellossa -blogin Mari, Tuntematon lukija Hande ja Miska Kirjoitan ja luen, siis olen -blogista! Kiitos tunnustuksesta ja hienoista kysymyksistä! Nyt en jatkohaasta ketään, vaikka sääntöjen mukaan niin pitäisi tehdä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että haaste on jo kiertänyt hyvin laajalti.

Kommentit

  1. Kiitos vastauksistasi! Nyt ennätin tulla lukemaan ne ajatuksella. Anna-Liisa on melkoisen vaikuttava fiktiivinen hahmo. Minä "näen" Anna-Liisan, kiitos Ylen filmatisoinnin, nuorena Anna-Leena Härkösenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylen filmatisointi on minunkin mielikuviini vaikuttanut.
      Kiva, kun ennätit blogiini vierailemaan!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...