Siirry pääsisältöön

Tunnustushaasteeseen vastauksia

Olen viime aikoina ollut kovin vaitonainen ja omaan kuplaani asettunut bloggaaja, joka ei juuri ole seurannut kirjablogimaailman menoa. Jotakin on tullut kirjoista kirjoitettua, mutta muuten on ollut hiljaista. Aikaa ei ole oikein ollut, ja marraskuu tuntuu vievän voimat.

Mutta olipa ihanaa huomata, että nuutunutta, kirjakaappiin käpertynyttä lukijaa ei ole unohdettu. Olen saanut useammalta bloggaajalta Liebster award -tunnustuksen, ja olen jokaisesta erittäin iloinen. Kiitos siis kaikille!

Ihan kaikkiin tunnustushaasteisiin en tässä postauksessa tartu vaan palaan asiaan myöhemmin vielä uudelleen. Aloitan vastailut vanhimmasta päästä niin, että ensin tartun Marin haastekysymyksiin.
  1. Kerro hyvä ja mahdollisimman varhainen lukumuisto. Olen tämän varmaan maininnut aiemminkin, mutta H. C. Andersenin satukirja oli lapsuuteni rakkaimpia kirja-aarteita. Se majaili mummolan kirjahyllyssä, ja aina mummolareissuilla kaivoin kirjan esille ja uppouduin sen pariin. Erityisesti satu Villijoutsenet kiehtoi minua valtavasti.
  2. Kuka fiktiivinen hahmo on tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen? Miksi? Oi, tämä on vaikea. Olen niin huono muistamaan fiktiivisiä hahmoja, mutta ainakin mieleeni on jäänyt Minna Canthin Anna Liisa. Sanon siis hänet.
  3. Minkä kirjallisuuden lajin koet erityisen läheiseksi? Proosa, ehdottomasti. Realistinen kuvaus ja toisaalta maaginen realismi miellyttävät minua.
    Marraskuuta.
  4. Oletko haaveillut kirjailijuudesta? Olen kyllä, joskus vuosia sitten. Aikuistuttuani olen huomannut, että en osaa kirjoittaa niin hyvin kuin haluaisin, joten haaveet on haudattu.
  5. Mistä kirjasta tehty elokuva on mielestäsi epäonnistunut pahiten? Pidin vuosia sitten valtavasti Vuorovetten prinssi -kirjasta, mutta elokuva oli valtava pettymys. Se oli liian kaukana kirjasta.
  6. Minkä kirjan haluaisit nähdä elokuvana? Juuri lukemani Ehkä Esther on mielestäni jo lähtökohtaisesti niin elokuvallinen, että sen näkisin mielelläni valkokankaalla.
  7. Limerikki vai haiku? Miksi? Tätä mietin pitkään, mutta lopulta totean: haiku. Haiku voi olla tunnelmaltaan niin monenlainen, mutta useissa lukemissani haiku-runoissa on jotain haikean kaunista, ja sellaisesta pidän.
  8. Paksu vai kaponen? Miksi? Oletan, että nyt puhutaan kirjoista. :) Kaponen, sillä kynnys tarttua siihen ei ole niin korkea - tosin kirjan paksuus ei yleensä ole minulle ensi- eikä toissijainenkaan valintakriteeri.
  9. Mistä kotonasi olevasta kirjasta et luopuisi? Miksi? Täällä Pohjantähden alla -trilogian kahdesta osasta en luopuisi, en edes vaikka toisesta puuttuu pari sivua lopusta. Olen ne perinyt papaltani, ja häntä ajattelen aina, kun Linnan suurteoksesta puhutaan.
  10. Mitä teet kirjoille, joita et halua säilyttää? Lahjoitan niitä eteenpäin.
  11. Joululahjatoiveesi? Tällä hetkellä haluaisin uuden puhelimen. Nykyinen alkaa käydä ärsyttäväksi.

Sitten Handen kysymyksiin:
  1. Onko joku kirja ollut sinulle pelastusrengas jossakin vaikeassa elämäntilanteessa? On varmasti, mutta sanon mieluummin niin, että kirjallisuus ylipäätään on ollut minulle pelastusrengas. Kun on tuntunut vaikealta, on ollut hienoa huomata, että kirjallisuus on auttanut viemään ajatuksia muualle ja suhteuttamaan omia asioita.
  2. Luettiinko sinulle iltasatuja lapsena? Tätä en kovin hyvin muista, sillä opin aika pienenä lukemaan ja luin siitä lähtien iltasadut itselleni. Muistan äidin joskus lukeneen iltasatuja, mutta luulen, että se ei ollut jokapäiväinen rutiini.
  3. Luetko enemmän uutuuksia vai vanhoja kirjoja? Uutuuksia.
    Matkamuisto.
  4. Jos olet menossa katsomaan kirjaan perustuvaa elokuvaa, luetko kirjan ensin? Yleensä kyllä.
  5. Kiinnytkö kirjallisuuden hahmoihin, jotka tuppaavat kuolemaan tarinan aikana? Joskus, en aina.
  6. Kerro kolme hahmoa, joiden kanssa haluaisit ystävystyä, jos he olisivat tosielämän henkilöitä. Auts, taas vaikea. Koska hiljattain lukemieni teosten hahmot ovat parhaiten mielessä, vastaan näin: Mustien valkeiden valheiden Jane, Odininlapsen Hirka ja Pedot-romaanin Maria.
  7. Luetko näytelmäkirjallisuutta? Luen joskus, mutta vähemmän nykyään.
  8. Pidätkö kirjojen tuoksusta? Kyllä!
  9. Valitse: "perinteinen", sähköinen vai äänikirja. Perustele. Riippuu tilanteesta, mutta mieluimmin perinteinen kirja. On kivaa, kun kirja on konkreettisesti käsissä ja sen sivuja saa rapistella. Perinteisestä kirjasta myös näkee helposti, paljonko on luettu, paljonko on luettavana. Ja kirjan selailu on helppoa.
  10. Luetko kirjat mieluummin niiden alkuperäiskielellä vai valitsetko useammin käännöksen? Suomen kieli on rakkauteni, joten useimmin valitsen käännöksen. Toisaalta yritän pitää kielitaitoa yllä lukemalla myös vähän englanniksi.
  11. Jos kirjoittaisit itse kirjan, minkä genren valitsisit? Maaginen realismi olisi kiehtova.

Urakoidaan vielä Miskan kysymysten parissa:
  1. Minkä perusteella tartut kirjaan ensimmäistä kertaa? Kansi, juonikuvaus vai jokin muu? Nykyään valikoin luettavani hyvin vahvasti blogien avulla. Jonkin verran seuraan myös lehtikritiikkejä.
  2. Oletko pöytälaatikkokirjoittaja? Siis luetko vain vai tykkäätkö itse luodakin jotain? Mitä kirjoitat jos kirjoitat? Olen vain lukija. :) 
    Metsän rauhaa.
  3. Mitä muuta harrastat kuin kirjallisuutta? Juoksemisesta on tullut rakas, tärkeä harrastus. Lasken harrastuksiini myös pari luottamustehtävää. Matkailukin kai on jonkinlainen harrastus, vaikka en tiuhaan sitä pääsekään harrastamaan.
  4. Oletko sosiaalinen lukija? Pidätkö pitkistä keskusteluista lukupiirin tai ystävän kanssa vai onko lukeminen sinulle henkilökohtainen kokemus? Olen aika epäsosiaalinen lukija, mutta olen alkanut kaivata enemmän vuorovaikutusta lukemiseen. Blogit ovat tuoneet sitä paljon; on kiinnostavaa lukea, miten muut ovat kokeneet jonkun kirjan, jonka itse olen lukenut. Viime keväänä olin mukana perustamassa lukupiiriä, ja sen käynnistymisestä olen erittäin iloinen.
  5. Kuinka bloggaaminen on muuttanut sinua? Vaikea kysymys! En tiedä, onko bloggaaminen juuri muuttanut minua muuten kuin lukukokemuksen pohdinnassa: pohdin lukemaani ehkä aiempaa enemmän.
  6. Kuinka pitkään hiot blogipostauksiasi? Kirjoitatko kerralla kaiken vai palaatko myöhemmin muokkaamaan? Periaatteessa hion melko vähän, koska aika on kortilla. On kuitenkin joitakin teoksia, joiden kanssa joutuu painimaan enemmän.
  7. Kuinka rehellinen uskallat olla blogatessasi? Myönnän, että ylistäminen on helppoa mutta rehellinen moittiminen vaikeaa, sillä en halua loukata. Tätä asiaa treenaan koko ajan.
  8. Kerro yksi asia, joka ilahduttaa sinua tänään. Lauantai, vaikka iso osa päivästä meneekin töissä.
  9. Kerro yksi asia, johon olet tyytymätön. Eilen heräsin siihen, että Pariisissa on tapahtunut kauheita. Tyytymätön ei ole aivan oikea sana, mutta olen pahoillani ja huolissani siitä, miten pahoja asioita maailmassa tapahtuu - myös Euroopan ulkopuolella.
  10. Kehu itseäsi muutamalla virkkeellä. Apua! Olen perisuomalaiseen tapaan huono kehumaan itseäni, mutta yritetään. Olen rauhallinen ja tiukassakin paikassa pystyn yleensä toimimaan. Olen kuullut, että minulla on hoksaava huumorintaju. Onko kaksi kehuvaa virkettä yhtä kuin muutama virke? 
  11. Oletko hetkessä eläjä? Osaatko nauttia pienistä asioista? Tätä olen tietoisesti opetellut, ja usein huomaan pysähtyä miettimään pienissä hetkissä, mikä on hyvin ja mikä tuottaa onnea juuri siinä kohdassa elämää. Se voimauttaa.

Kiitos Kirjakko ruispellossa -blogin Mari, Tuntematon lukija Hande ja Miska Kirjoitan ja luen, siis olen -blogista! Kiitos tunnustuksesta ja hienoista kysymyksistä! Nyt en jatkohaasta ketään, vaikka sääntöjen mukaan niin pitäisi tehdä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että haaste on jo kiertänyt hyvin laajalti.

Kommentit

  1. Kiitos vastauksistasi! Nyt ennätin tulla lukemaan ne ajatuksella. Anna-Liisa on melkoisen vaikuttava fiktiivinen hahmo. Minä "näen" Anna-Liisan, kiitos Ylen filmatisoinnin, nuorena Anna-Leena Härkösenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylen filmatisointi on minunkin mielikuviini vaikuttanut.
      Kiva, kun ennätit blogiini vierailemaan!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…