Siirry pääsisältöön

Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta

"Talontytär Valpuri Mikontytär Tuuloksen Toivaalassa syntyi isänsä nuorimmaksi tyttäreksi 1930-luvulla. Hän oli vasta tyttö, kun vanhin veli Vilppu jo avioitui ja sai omia lapsia. Valpurille ei ehtinyt kehittyä suhdetta isään, joka ensin sokeutui ja sitten kuoli; äiti eli pidempään. Valpuri kasvoi suunnilleen saman ikäisenä veljensä lapsien kanssa. Veljenpoika Esko avioitui, kun Valpuri oli nuori nainen. Valpurin ja hänen veljensä suhde oli läheinen ja samalla vaikea."
Tiina Miettinen: Piikojen valtakunta
(Atena 2015)
184 sivua
Tiina Miettisen tietokirja Piikojen valtakunta vie lukijan katsomaan 1600- ja 1700-luvun suomalaisnaisen elämää Länsi-Suomen puolella. Teos perustuu Miettisen väitöskirjaan Ihanteista irrallaan. Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun (2012). Tietokirjasta välittyykin kirjoittajan vahva asiantuntemus, mutta tieteellisyyttä on loivennettu miellyttävän helposti luettavaksi kokonaisuudeksi.

Menneisyyden naisen tulee kovin helposti kuvitelleeksi olentona, joka elää suojattua ja varjeltua elämää, menee naimisiin nuorena ja keskittyy sen jälkeen kodinhoitoon ja perheeseen. Ainakin minun käsitystäni entisaikojen suomalaisnaisista Miettinen onnistuu tuulettamaan, sillä hän luo kuvan naisesta, joka avioituu vasta kolmekymppisenä, tekee töitä ja luo tavallaan uraa, on monessa suhteessa itsenäinen toimija, vaikkei nykyisen kaltaisesta vapaudesta tietenkään voikaan puhua. Samalla tuo nainen elää maailmassa, jossa raskaudenehkäisyä ei ole ja rangaistukset esimerkiksi salavuoteudesta ovat kovia.

Miettinen linkittää menneen ajan kiinnostavasti nykyaikaa. "Ennen oli paremmin" -ajatus saa sekin tuuletusta Piikojen valtakuntaa lukiessa.
Nykykeskustelussa esillä olevat monimutkaiset "uusperheet" olivat 1600- ja 1700-luvulla maaseudun talonpojille elävää arkipäivää. Se, että aikuisilla lapsilla oli elossa sekä isä että äiti, ei ollut itsestään selvää vaan melkeinpä poikkeus. Isovanhempien olemassaolo oli vielä harvinaisempaa.
Piikojen valtakunta tarjoaa lukijalleen paljon tietoa muutaman sadan vuoden takaa naisen elämästä. Miehet jäävät taustalle, vaikka toki heilläkin on naisten maailmassa sijansa. Erityisen paljon pidin tarinakatkelmista, jotka tuovat sisaret menneisyydestä lähelle ja tekevät teoksesta helposti lähestyttävän. Samalla niiden kautta näkyy se, että ei ihminen kovin paljon ole lopulta muuttunut, vaikka maailma onkin. Eletty on ennenkin ilman suurempia draamoja, jos toki niitäkin on joidenkin elämäntielle osunut. Jollain tapaa koin Piikojen valtakunnan myös lohdullisena kuvauksena historiastamme: jotenkin kauniisti kirja asettaa nykyhetken osaksi ajan jatkumoa.

Miettisen teos on laadukas ja toimiva kokonaisuus ulkoasua myöten. Suosittelen!

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat