Siirry pääsisältöön

Kolmas neljännesvuosikatsaus


Hiljaista, kovin hiljaista on ollut blogissani viime aikoina. Epätavallisen hiljaista, kun vertaa normaaliin menoon, mutta luotan siihen, että jossain vaiheessa taas virkistymme, sekä minä että blogi. On ollut kiirettä monenlaista, perhe-elämää uhmaikää tapailevan taaperon sekä muiden perheenjäsenten kanssa ja ihan klassista syysväsymystä. Sitä muuten tuntuu olevan ilmassa yleisemminkin, niin moni on viime aikoina huokaissut, että kylläpäs väsyttää.

Minua on väsyttänyt niin, että lukeminen on viime aikoina jäänyt hyvin, hyvin vähäiseksi. Mutta uskon siinäkin suhteessa elämän jossain vaiheessa virkistyvän, stressiä en suostu lukemisistani tai lukemattomuuksistani ottamaan.

Mutta: miltäs näyttääkään vuoden kolmas neljännes koostettuna?

Arvostelukappaleita tulin lukeneeksi epätavallisen paljon, lähes puolet luetuista kirjoista. Kirjastolainoja luin kahdeksan kappaletta, enkä kirjaston omaisuuteen olisi kajonnut noinkaan paljon, ellen olisi ilokseni löytänyt kirjastostamme e-kirjavalikoimaa, jota on ollut helppo hyödyntää. Omia ostoksia lukemisiin osui kuusi kappaletta, ja arpajaispalkintoja ja lahjakirjoja sekaan osui yksi kumpaistakin.

Kirjailijoiden sukupuolijakauma asettui - ehkä minulle ominaisimpaan tapaan - asentoon, jossa naiskirjailijat ovat hienoisessa enemmistössä. Kotimaista kirjallisuutta luin käännöskirjallisuutta enemmän, ja sekin lienee minulle tavallisin tilanne.

Luin kolmen kuukauden aikana 28 kirjaa. Se on vähemmän kuin odotin, sillä olihan iso osa vuoden kolmannesta neljänneksestä kesää, jolloin lukuaikaa yleensä on melko paljon.

Mitä sitten tulin lukeneeksi? Katja Ketun Yöperhonen nousi vuoden kirjallisten kohokohtien joukkoon, se on pakko sanoa. Kotimaista, kiehtovaa kirjallisuutta edustivat myös Sari Peltoniemen Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille, Pasi Pekkolan Lohikäärmeen värit ja Iiro Küttnerin ja Ville Tietäväisen Puiden tarinoita - Merenkulkija, jolta tiesin odottaa laatua ja sitä myös sain. Antti Holman Kauheimmat runot kuuluu kirjavuoteni huvittavimpiin lukukokemuksiin, sen uskallan tässä vaiheessa vuotta todeta. Sadie Jonesin tuore suomennos herätti jo aikaisemmin mielenkiintoni kirjailijaa kohtaan, ja tällä vuosineljänneksellä viehätyin romaanista Small Wars. Klassikkohaasteeseen luin Oscar Wilden teoksen Dorian Grayn muotokuva, jota uskallan lämpimästi suositella muillekin. Tietokirjallisuutta en juuri lukenut, mutta onneksi sentään luin Jenni Kirveksen teoksen Aino Sibelius - Ihmeellinen olento. Monta muutakin hyvää kirjaa tuli luettua, mutta ei liene järkevää kaikkea luettua luetella.

Ensimmäisen vuosineljänneksen kooste löytyy täältä ja toinen vuosineljännes majailee täällä. Hurjalta tuntuu, että vuoden 2015 loppu lähestyy - ei aikaakaan, kun joulu on jo ovella. Sitä ennen on tiedossa syysloma ja paljon koti- ja työtohinaa, toivottavasti myös jonkinlaista virkistymistä. Tätä kirjoittaessani esikoinen kantoi eteeni banaani-mango-smoothien. Ehkä sellaisia tarvittaisiin lisää, jotta vireystila lähtisi nousuun? Hyvää oli joka tapauksessa!

Värikästä, kaunista ja aurinkoista lokakuuta!

Kommentit

  1. Tsemppiä sinulle syksyyn! Ei lukemisesta kannata murehtia, kyllä sille sitten joskus löytyy aikaa ja paljonhan olet kuitenkin ehtinyt, kuten kaaviostakin näkee. :) Minä en ole vielä kirjaston e-valikoimaa kokeillut, kun tuntuu että painettunakin tulee lainattua aivan liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on tuntunut, että en ole ehtinyt edes kirjastoon, joten e-kirjavalikoima on ollut kätevä tapa hankkia luettavaa kotoa poistumatta. :) Kiitos ja hyvää syksyä!

      Poista
  2. Paljonhan olet ehtinyt lukea! Kirjaston e-kirjat ovat mainio juttu! Lainaaminen on näppärää ja palautus sujuu itsestään. :)

    Tsemppiä syksyyn! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. E-lainat ova tosiaan käteviä, ei tarvitse eräpäivistäkään huolehtia.
      Kiitos, Elina! <3

      Poista
  3. Älä huolehdi, kyllä kirjat odottavat ja samoin me blogikaverit. Kovasti tsemppiä syksyyn <3 Katsaus luettuihin kirjoihin näyttää hienolta, aina jotenkin sykähdyttää suuri määrä kotimaista kirjallisuutta. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…