Siirry pääsisältöön

Kolmas neljännesvuosikatsaus


Hiljaista, kovin hiljaista on ollut blogissani viime aikoina. Epätavallisen hiljaista, kun vertaa normaaliin menoon, mutta luotan siihen, että jossain vaiheessa taas virkistymme, sekä minä että blogi. On ollut kiirettä monenlaista, perhe-elämää uhmaikää tapailevan taaperon sekä muiden perheenjäsenten kanssa ja ihan klassista syysväsymystä. Sitä muuten tuntuu olevan ilmassa yleisemminkin, niin moni on viime aikoina huokaissut, että kylläpäs väsyttää.

Minua on väsyttänyt niin, että lukeminen on viime aikoina jäänyt hyvin, hyvin vähäiseksi. Mutta uskon siinäkin suhteessa elämän jossain vaiheessa virkistyvän, stressiä en suostu lukemisistani tai lukemattomuuksistani ottamaan.

Mutta: miltäs näyttääkään vuoden kolmas neljännes koostettuna?

Arvostelukappaleita tulin lukeneeksi epätavallisen paljon, lähes puolet luetuista kirjoista. Kirjastolainoja luin kahdeksan kappaletta, enkä kirjaston omaisuuteen olisi kajonnut noinkaan paljon, ellen olisi ilokseni löytänyt kirjastostamme e-kirjavalikoimaa, jota on ollut helppo hyödyntää. Omia ostoksia lukemisiin osui kuusi kappaletta, ja arpajaispalkintoja ja lahjakirjoja sekaan osui yksi kumpaistakin.

Kirjailijoiden sukupuolijakauma asettui - ehkä minulle ominaisimpaan tapaan - asentoon, jossa naiskirjailijat ovat hienoisessa enemmistössä. Kotimaista kirjallisuutta luin käännöskirjallisuutta enemmän, ja sekin lienee minulle tavallisin tilanne.

Luin kolmen kuukauden aikana 28 kirjaa. Se on vähemmän kuin odotin, sillä olihan iso osa vuoden kolmannesta neljänneksestä kesää, jolloin lukuaikaa yleensä on melko paljon.

Mitä sitten tulin lukeneeksi? Katja Ketun Yöperhonen nousi vuoden kirjallisten kohokohtien joukkoon, se on pakko sanoa. Kotimaista, kiehtovaa kirjallisuutta edustivat myös Sari Peltoniemen Miehestä syntynyt ja muita satuja aikuisille, Pasi Pekkolan Lohikäärmeen värit ja Iiro Küttnerin ja Ville Tietäväisen Puiden tarinoita - Merenkulkija, jolta tiesin odottaa laatua ja sitä myös sain. Antti Holman Kauheimmat runot kuuluu kirjavuoteni huvittavimpiin lukukokemuksiin, sen uskallan tässä vaiheessa vuotta todeta. Sadie Jonesin tuore suomennos herätti jo aikaisemmin mielenkiintoni kirjailijaa kohtaan, ja tällä vuosineljänneksellä viehätyin romaanista Small Wars. Klassikkohaasteeseen luin Oscar Wilden teoksen Dorian Grayn muotokuva, jota uskallan lämpimästi suositella muillekin. Tietokirjallisuutta en juuri lukenut, mutta onneksi sentään luin Jenni Kirveksen teoksen Aino Sibelius - Ihmeellinen olento. Monta muutakin hyvää kirjaa tuli luettua, mutta ei liene järkevää kaikkea luettua luetella.

Ensimmäisen vuosineljänneksen kooste löytyy täältä ja toinen vuosineljännes majailee täällä. Hurjalta tuntuu, että vuoden 2015 loppu lähestyy - ei aikaakaan, kun joulu on jo ovella. Sitä ennen on tiedossa syysloma ja paljon koti- ja työtohinaa, toivottavasti myös jonkinlaista virkistymistä. Tätä kirjoittaessani esikoinen kantoi eteeni banaani-mango-smoothien. Ehkä sellaisia tarvittaisiin lisää, jotta vireystila lähtisi nousuun? Hyvää oli joka tapauksessa!

Värikästä, kaunista ja aurinkoista lokakuuta!

Kommentit

  1. Tsemppiä sinulle syksyyn! Ei lukemisesta kannata murehtia, kyllä sille sitten joskus löytyy aikaa ja paljonhan olet kuitenkin ehtinyt, kuten kaaviostakin näkee. :) Minä en ole vielä kirjaston e-valikoimaa kokeillut, kun tuntuu että painettunakin tulee lainattua aivan liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on tuntunut, että en ole ehtinyt edes kirjastoon, joten e-kirjavalikoima on ollut kätevä tapa hankkia luettavaa kotoa poistumatta. :) Kiitos ja hyvää syksyä!

      Poista
  2. Paljonhan olet ehtinyt lukea! Kirjaston e-kirjat ovat mainio juttu! Lainaaminen on näppärää ja palautus sujuu itsestään. :)

    Tsemppiä syksyyn! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. E-lainat ova tosiaan käteviä, ei tarvitse eräpäivistäkään huolehtia.
      Kiitos, Elina! <3

      Poista
  3. Älä huolehdi, kyllä kirjat odottavat ja samoin me blogikaverit. Kovasti tsemppiä syksyyn <3 Katsaus luettuihin kirjoihin näyttää hienolta, aina jotenkin sykähdyttää suuri määrä kotimaista kirjallisuutta. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii