Siirry pääsisältöön

Noora Vallinkoski: Koneen pelko

Lapsena norkoilin isän ja Jeren mukana jäähallilla. Siellä opin arvostamaan ratkaisijoita. Ymmärsin, että vaikka olisi muuten hävinnyt elämässä, sai vastustajan päihittämisen jälkeen kokea, miltä kanttiinista ostettu makkara maistui voittajan suussa.

Noora Vallinkoski: Koneen pelko
Atena 2022
kansi Jussi Karjalainen
359 sivua

Noora Vallinkosken romaani Koneen pelko on järisyttävän hyvä romaani luokan kysymyksestä. Romaanin päähenkilö Johanna on oppinut, että opiskelu ei kannata mutta kannattaa olla "hyvä jätkä". Hän seuraa vierestä työläisisänsä ja veljensä ponnisteluja maailmassa, jossa ei oikein tunnu olevan tilaa perusduunareille.

Maailma muuttuu ja teknologinen kehitys ei kysy, kuka pysyy junan vauhdissa ja kuka ei. Ei kai ole ihme, että jotkut päätyvät katsomaan sivusta, miten toiset istuvat junan ykkösluokassa ja tuntuvat tietävän suuntansa.

Johanna pyristelee pois. Hän haluaa muuta kuin lähiöelämää Aukossa. Kun Jere-veli sekoilee ja pyristelee työttömänä elämässä eteenpäin, isä työskentelee viimeisiä vuosiaan raksalla. Elämässä on karuutta ja rujoutta, ja siitä kaikesta Johanna haluaa irti. Hän hakeutuu muualle ja asettuu vuokra-asuntoon, joka ei todellakaan ole mitään esittelymateriaalia. Se on kuitenkin ensimmäinen irtautuminen lapsuuden lähiöstä.

Samaan aikaan siinä, miten perheen miehet arkeaan rakentavat, on jotain koskettavaa. Kun Johannalle valkenee, miten heikko kirjoittaja Jere on, tulee lukijana miettineeksi, miten vähän todellisia vaihtoehtoja nuorella miehellä lopulta on. Jokainen on oman onnensa seppä -sanonta asettuu hieman ironiseen valoon.

Romaani on rakenteeltaan sirpalemainen, hajanaiseksi ehti joku väittämään. Kerronta on kuitenkin eheää, taitavaa ja intensiivistä, että katkelmallisuus ei minua häirinnyt. Koneen pelko imaisi alusta lähtien mukaansa ja imu piti loppuun saakka. Matkan varrella tuli lähinnä mietittyä romaanin ohella sitä, miten hienosti romaani kuvaa luokkaeroja, työläistaustaisuutta ja ulkopuolisuutta. 

Vaikutuin ja myös kosketuin. Noora Vallinkosken romaani kohoaa tämän kirjavuoden parhaimpien lukukokemusten joukkoon, ilman muuta.


Kommentit

  1. Luokkaeroista kertovat kirjat ovat lähtökohtaisesti kiinnostavia. Hyvä vinkki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat! Samalla tuntuu, että niitä ei kotimaisessa kirjallisuudessa liikaa kuvata.

      Poista
  2. Tämä oli mennyt minulta ihan ohi, mutta nyt lukulista taas piteni, joten kiitos tästä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä esittelystä!
    Mulla on ollut hatara käsitys tämän kirjan sisällöstä ja kansi on niin kovin luotaantyöntävä, mutta nyt kyllä lisään tämän käyttämäni äänikirjasovelluksen listalle.
    Kuulostaa nimittäin juuri minun mieleiseltä nykypäivän romaanilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansi ei varsinaisesti huuda luokseen mutta minusta se sopii lopulta todella hyvin kuvastamaan romaanin maailmaa. Olisikin kiva tietää, miten tämä äänikirjana toimii. Alkuun piti vähän totutella katkelmallisuuteen mutta toisaalta intensiivinen kerronta veti heti puoleensa.

      Poista
  4. Minäkin olen nähnyt tämän kannen moneen kertaan ja sen perusteella luullut ihan toisenlaiseksi kirjaksi, ehkä populaariksi tietokirjaksi tms. Olipa hyvä, että väärinkäsitys tuli nyt oikaistuksi! Vaikuttaa kyllä todella mielenkiintoiselta tämä luokka-teema. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että kiinnostuit! Tälle kannattaa antaa mahdollisuus.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä

Alkuvuosina yritin säilyttää sen vahvan tunteen, joka oli liittänyt minut Nicolasiin ja Teresaan. He olivat minulle nyt vielä välttämättömämpiä kuin silloin, koska he määrittivät, millainen halusin olla, syyn, miksi olin lähtenyt, ja ainoan syyn, miksi voisin palata. On piikkejä, jotka tekevät kipeää vasta silloin, kun niitä yrittää vetää ulos lihasta. Minun tapauksessani piikillä oli nuo kaksi nimeä. Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä Otava 2024 alkuteos Il ladro di quaderni  2023 suomentanut Helinä Kangas 248 sivua Ystävyyden oppimäärä on kertomus siitä, miten oppimattomasta sikopaimenesta tulee maineikas koomikko, jonka monologit viihdyttävät ihmisiä. Kaikki alkaa vuodesta 1942, kun pieneen Tora e Piccillin kylään Italiaan saapuu Mussolinin käskystä joukko juutalaisia peltotöihin. Heidän joukossaan on Nicolas, kaunis nuorukainen, jonka pahoinpitelyn osallistuu ontuva sikatilan poika Davide, romaanin minäkertoja.  Vaikka nuorukaisten välit eivät ole alkuun kovin lupaavat, he...