Iikka Hackman: Tähän aikaan huomenna

Isä kertoi sairaudestaan ja säätiöstä. Gratia Deis oli Sveitsissä toimiva säätiö, joka kannatti ihmisten itsemääräämisoikeutta kuolemaan liittyvissä asioissa. Parantumattomasti sairaat saattoivat varata siltä ajan ja matkustaa kuolemaan rauhassa, omilla ehdoillaan. Isä oli varannut. Isä oli menossa Sveitsiin tekemään itsemurhan. Avustettu itsemurha, miten virastolta maistuva sana: avustushakemus, sosiaaliavustus, avustussurma. Itsemurha. Isä. Tyhjyys. It-sek-kyys. Kö?

WSOY 2020

226 sivua

äänikirjan lukijat Anssi Niemi ja Rosanna Kemppi

kesto 10 h 50 min

Iikka Hackmanin esikoisromaani Tähän aikaan huomenna herätti huomioni kiinnostavan asetelman vuoksi: 67-vuotias Arvo saa tietää sairastavansa parantumatonta lihasrappeumatautia. Hän haluaa päättää kuolemastaan itse ja hakeutua Sveitsiin saadakseen eutanasian. Matkalle mukaan lähtee tytär Sanna, ja samalla, kun isä ja tytär matkaavat kohti Keski-Eurooppaa nykyajassa, tekee isä muistoissaan matkaa Eurooppaan 46 vuotta aiemmin. Silloin Arvo oli nuori ja interrailin myötä Euroopan ovet olivat avoinna tavallisille suomalaispojille.

Nykymaailmaan tuodaan taitavasti heijastuksia menneisyyden Euroopasta, joka on erilainen kuin se maanosa, jonka nykyään tunnemme. Kun puheenvuoro on Arvolla, hän muistelee matkaa, joka muutti paljon. Kun puheenvuoro on Sannalla, hän muistelee lapsuuttaan ja tekee tilintekoa elämänsä miesten kanssa. Ja matka kohti määränpäätä jatkuu.

Tähän aikaan huomenna on taitavasti rakennettu romaani. Pidän siitä, miten molemmista päähahmoista, Arvosta ja Sannasta, muotoutuu kokonaisia henkilöitä tunteineen ja historioineen. Pidän siitä, miten Arvo ei kutistu vain mieheksi, jonka elämä on jo takana, vaan hänestä muotoutuu henkilö, joka on todellakin ollut elossa ja elänyt. Sannan ristiriitaisia tunteita isää kohtaan kuvataan vivahteikkaasti, sortumatta osoittelemaan tai alleviivaamaan. Erityisesti pidän siitä, miten yhteinen matka Zürichiin saa sekä isän että tyttären ymmärtämään ja näkemään toisistaan jotain uutta.

Ylipäätään pidän siitä, että Hackman käsittelee haastavaa ja tunteita herättävää aihetta – ihmisen oikeutta päättää omasta kuolemastaan. Tarina ei ajaudu liian dramaattiseksi tai pateettiseksi vaan osoittaa, että kuolema on väistämätön osa elämää ja että kohti loppua voidaan päätyä monenlaisia polkuja. Romaanissa on viehättävää haikeutta yhdistettynä valoon.

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista. Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Lue lisää

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Lue lisää

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii

Lue lisää

Kirjakaapin kummitus

Hae tästä blogista