Siirry pääsisältöön

Iikka Hackman: Tähän aikaan huomenna

 Isä kertoi sairaudestaan ja säätiöstä. Gratia Deis oli Sveitsissä toimiva säätiö, joka kannatti ihmisten itsemääräämisoikeutta kuolemaan liittyvissä asioissa. Parantumattomasti sairaat saattoivat varata siltä ajan ja matkustaa kuolemaan rauhassa, omilla ehdoillaan. Isä oli varannut. Isä oli menossa Sveitsiin tekemään itsemurhan. Avustettu itsemurha, miten virastolta maistuva sana: avustushakemus, sosiaaliavustus, avustussurma. Itsemurha. Isä. Tyhjyys. It-sek-kyys. Kö?
Iikka Hackman: Tähän aikaan huomenna
WSOY 2020
226 sivua
äänikirjan lukijat Anssi Niemi ja Rosanna Kemppi
kesto 10 h 50 min

Iikka Hackmanin esikoisromaani Tähän aikaan huomenna herätti huomioni kiinnostavan asetelman vuoksi: 67-vuotias Arvo saa tietää sairastavansa parantumatonta lihasrappeumatautia. Hän haluaa päättää kuolemastaan itse ja hakeutua Sveitsiin saadakseen eutanasian. Matkalle mukaan lähtee tytär Sanna, ja samalla, kun isä ja tytär matkaavat kohti Keski-Eurooppaa nykyajassa, tekee isä muistoissaan matkaa Eurooppaan 46 vuotta aiemmin. Silloin Arvo oli nuori ja interrailin myötä Euroopan ovet olivat avoinna tavallisille suomalaispojille.

Nykymaailmaan tuodaan taitavasti heijastuksia menneisyyden Euroopasta, joka on erilainen kuin se maanosa, jonka nykyään tunnemme. Kun puheenvuoro on Arvolla, hän muistelee matkaa, joka muutti paljon. Kun puheenvuoro on Sannalla, hän muistelee lapsuuttaan ja tekee tilintekoa elämänsä miesten kanssa. Ja matka kohti määränpäätä jatkuu.

Tähän aikaan huomenna on taitavasti rakennettu romaani. Pidän siitä, miten molemmista päähahmoista, Arvosta ja Sannasta, muotoutuu kokonaisia henkilöitä tunteineen ja historioineen. Pidän siitä, miten Arvo ei kutistu vain mieheksi, jonka elämä on jo takana, vaan hänestä muotoutuu henkilö, joka on todellakin ollut elossa ja elänyt. Sannan ristiriitaisia tunteita isää kohtaan kuvataan vivahteikkaasti, sortumatta osoittelemaan tai alleviivaamaan. Erityisesti pidän siitä, miten yhteinen matka Zürichiin saa sekä isän että tyttären ymmärtämään ja näkemään toisistaan jotain uutta.

Ylipäätään pidän siitä, että Hackman käsittelee haastavaa ja tunteita herättävää aihetta – ihmisen oikeutta päättää omasta kuolemastaan. Tarina ei ajaudu liian dramaattiseksi tai pateettiseksi vaan osoittaa, että kuolema on väistämätön osa elämää ja että kohti loppua voidaan päätyä monenlaisia polkuja. Romaanissa on viehättävää haikeutta yhdistettynä valoon.

Kommentit

  1. Kiinnostava kirjan esittely. Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja myös tärkeältä kirjalta. Eutanasia on paljon keskustelua herättävä aihe. Hienoa, kun esikoiskirjailijalta tulee näin onnistunut teos. - Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Anneli. Tämä on kyllä vakuuttava esikoinen, johon kannattaa tutustua.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat