Siirry pääsisältöön

Matti Rönkä: Yyteet

"'Logistiikkaryhmästä pois yksi viiva kaksi. Heti. Perusteena tuotannollis-taloudelliset syyt. Suomeksi sanottuna siellä on liikaa ukkoja ja löysää", Lammio toisti, opettu Kari Luotoa. "Mutta tämä on testi myös sulle. Tai oppimisprosessi. Mehän olemme joustava organisaatio. Tai meistä tulee. Keskiössä on osaaminen. Joustavuus. Vaihtelu. Kierto. Eivätkä ole ikuisia nämä pomohommat ja positiot."

Matti Rönkä: Yyteet
(Gummerus 2017)
251 sivua
Äänikirjan lukija Aku Laitinen,
kesto 6 t 9 min.

Matti Rönkä on tuonut romaanissaan Yyteet klassikkoromaani Tuntemattoman sotilaan hahmoja nykyaikaan ja nykyiseen työelämään. Kun Linnan romaanin sankarit taistelivat kotimaansa puolesta, ovat uuden romaanin sankarit toki vähemmän vaativassa taistelussa luoviessaan työelämän jatkuvien haasteiden ja yt-uhkien ristiaallokossa.

Idea onkin oivallinen. Oli hauskaa seurata, millaisia hahmoja nykyajan koskelat, lammiot ja muut ovat. Kiintoisaa on sekin, että miehisen esikuvan joistakin hahmoista on tehty naisia - hyvä niin.

Silti koin romaanin maailman kovin miehiseksi. Naispomo jää etäälle, kun alempi porras yrittää selviytyä hänen käskyvaltansa alla. Riitta Oja puolestaan ei ota tilaa itselleen vaan tuntuu, että miehet jyräävät. Sanankäyttö on paikoin kovin miehistä eikä saa minua nauramaan, vaikka ymmärtääkseni tarkoitus on olla humoristinen. Toki paikoin huumori on sellaista, että minäkin sen ymmärrän, mutta minun makuuni kokonaisuus jää liian kevyeksi ja äijämäiseksi.

Arja piti Röngän tavasta tuoda klassikkoa nykyaikaan ja Amma kiittää terävää nykyajan työelämän kuvausta. Elinaan kirja teki vaikutuksen.

Helmet 2018: 21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi.

Kommentit

  1. Luulenpa, että kirja ei ole minunkaan mukavuusalueellani. En ole koskaan ollut yyteessä. Olen kyllä seurannut hyvin läheltä ystävän puheita yyteestä. Ystäväni sai sitten puhelun, jossa ilmoitettiin potkuista. Ystäväni oli firman tuottavin henkilö, joka sitten savustettiin ulos. Kateus.
    Matti Röngän kirjallisuus alkoi kiinnostaa, kun luin Einon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole Rönkää aiemmin lukenut. Vaikka tämä ei minun kirjani ollutkaan, olisi kiva lukea Röngältä joskus muutakin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Laura Manninen: Kaikki anteeksi

"Me olimme se vihreän puutalon uusi onnellinen perhe, jolla oli vanhemmat. Ja liikaa salaisuuksia. Ehkä joku oli nähnyt kun meillä kävi poliisiauto, kenties huomannut lastensuojelun kotikäynnillä, pannut merkille miten Mikko huusi minulle pihassa. Ehkä joku lasten kavereista oli kuullut kyläillessään asioita. Mutta jos joku olikin jotain huomannut, me kaikki teeskentelimme ettei se ollut mitään."



Kaikki anteeksi on kuvaus parisuhdeväkivallasta, johon sisältyy niin laaja kavalkadi väkivallan muotoja, että tarinan asiantuntijatkin kavahtavat ja suosittelevat jo eroa. Päähenkilö Laura yrittää kuitenkin viimeiseen saakka pysyä yhdessä Mikon kanssa, vaikka Mikko lyö, uhkailee, puhuu rumasti ja satuttaa lukemattomin eri tavoin.

Laura on itsellinen nainen, joka kohtaa Mikon, eronneen kolmen lapsen isän. Alkuun kaikki vaikuttaa (tietenkin!) täydelliseltä, sillä mies osaa hurmata ja puhua kauniisti. Mutta sitten Mikon pimeä puoli alkaa kaivautua esiin ja saa vähitellen yhä enemmän til…