"Tulevaisuuden Suomessa kasvukautta vallitsee pitkän päivän ja nykyistä korkeampien lämpötilojen yhdistelmä. Vastaavanlaisia oloja ei ole missään päin maapalloa. Vuoden 2050 Suomessa viihtyvää viljakasvilajiketta ei ole vielä olemassa, mutta tuotekehittely on käynnissä."
Toimittaja ja vierailijaprofessori Hanna Nikkanen on koonnut Tampereen yliopiston opiskelijoista 21-henkisen työryhmän, joka pureutuu yhteen aikamme varmasti merkittävimmistä aiheista. Ilmastonmuutos vaikuttaa tavalla tai toisella ihan jokaisen elämään, ja siksi kirjan olemassaolo on erittäin perusteltu. Perusteltua myös olisi, että Hyvän sään aikana -teokseen tarttuisi mahdollisimman moni.
Hyvän sään aikana on jaettu kolmeen osaan, kotka ovat Kumisaappaita lainaamassa, Surun vaiheet ja Tuntematon planeetta. Ensimmäisessä osassa keskitytään ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin konkreettisiin muutoksiin: miten luonto yrittää sopeutua, miten yritykset reagoivat muuttuvaan tilanteeseen? Toisessa osassa tarkastellaan sitä, miten me ihmiset suhtaudumme siihen, että yllämme leijuu uhka, joka on valtavuudessaan käsittämätön. Viimeisessä osassa katse suunnataan kohti tulevaisuutta. Onko vielä toivoa?
Hyvän sään aikana on vaikuttava kokonaisuus ilmastonmuutoksesta. Teoksessa käsitellään monia aiheeseen linkittyviä teemoja monen tekijän voimin. Kirja on kuitenkin yhtenäinen ja vakuuttaa lukijansa. Niinpä sen soisi päätyvän monen lukijan käsiin.
Helmet 2018: 45. Palkittu tietokirja. Teos voitti Kanava-tietokirjapalkinnon ja oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.
Työryhmä ja Hanna Nikkanen: Hyvän sään aikana - Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into 2017) 320 sivua |
Hyvän sään aikana on jaettu kolmeen osaan, kotka ovat Kumisaappaita lainaamassa, Surun vaiheet ja Tuntematon planeetta. Ensimmäisessä osassa keskitytään ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin konkreettisiin muutoksiin: miten luonto yrittää sopeutua, miten yritykset reagoivat muuttuvaan tilanteeseen? Toisessa osassa tarkastellaan sitä, miten me ihmiset suhtaudumme siihen, että yllämme leijuu uhka, joka on valtavuudessaan käsittämätön. Viimeisessä osassa katse suunnataan kohti tulevaisuutta. Onko vielä toivoa?
Kyky myönteiseen ajatteluun ja yhteisöllisyyteen vaikeina aikoina on ihailtava piirre yhteiskunnassa, mutta se on myös uhka. Ihmislaji on levittäytynyt ympäri maapalloa tulevaisuudenuskonsa ja sinnikkyytensä ansiosta, ja samainen toiveikkuus voi estää ihmisiä sisäistämästä tilanteen vakavuutta. Jos joutuu kokemaan ilmastonmuutoksen vaikutukset nahoissaan, voi muuttua haluttomaksi ajattelemaan koko asiaa.Ilmastonmuutos on uhka, joka on läsnä. Se muuttaa maailmaa, on jo muuttanut. Hanna Nikkasen ja työryhmän teos ei vaikuta sen enempää vähättelevältä kuin suurentelevaltakaan. Teos ei tuomitse ihmiskuntaa väistämättömään tuhoon lähitulevaisuudessa mutta osoittaa, että aihetta huoleen on.
Hyvän sään aikana on vaikuttava kokonaisuus ilmastonmuutoksesta. Teoksessa käsitellään monia aiheeseen linkittyviä teemoja monen tekijän voimin. Kirja on kuitenkin yhtenäinen ja vakuuttaa lukijansa. Niinpä sen soisi päätyvän monen lukijan käsiin.
Helmet 2018: 45. Palkittu tietokirja. Teos voitti Kanava-tietokirjapalkinnon ja oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana.
Tämän kirjan aion jossain vaiheessa lukea, sillä aihe kiinnostaa. Olen itse huolestunut ilmastonmuutoksesta ja yritän valinnoillani pienentää hiilijalanjälkeäni parhaani mukaan, ja toisinaan valtaosan ajattelemattomuus jopa melkein suututtaa. Siksi minäkin jo näin ennen lukemista toivon, että mahdollisimman moni tulisi lukemaan tämän kirjan.
VastaaPoistaSuosittelen tätä kyllä lämpimästi. Pidin siitä, että vakavaa ja huolestuttavaa aihetta lähestytään vakavasti ja monipuolisesti. Tuntuu, että kirjan pariin pitäisi palata uudemman kerran.
PoistaHyvä nosto. Uhka on tiedetty jo kauan, mutta bileet jatkuvat, ja kaikki päättyy tuhoon, näin luulen. Suomen lämpötila ei nouse, mikäli Golfvirta tyrehtyy, voi jopa kylmetä. Sitä ennen aavikoituminen kuivuus, ja meren pinnan nousu ovat jo niittäneet tuhoa. Toivottavasti olen väärässä, ja löydetään helpotus, tai tapahtuu muuta, joka hillitsee jatkuvaa pallon lämpenemistä.
VastaaPoistaKiitos, Jokke.
PoistaNiinpä. Kovin toiveikkaasti ei tulevaisuuteen voi katsella, mutta kai silti täytyy vain toivoa, että jotain tapahtuu. Ja siinä toivoessa täytyy tietenkin itse tehdä se, mitä voi.