Siirry pääsisältöön

Rosa Liksom: Everstinna

"Kyllä met osasimma joskus nauraa myös meän omale kierole mielele, irstauelle ja tyhmänylpeyelle. Soutelimma tyynelä järven sölälä, pilkimä ahvenia jääkannen päältä, laskima lumihiutahleitten sakaroita, kokosimma elokuun aamuna kastepisaroita toophiin, matkustimma kotomaassa ja maailmala. Ilman niitä puhtaan rakhauen pilkahtuksia olisin tappanu itteni. Mulla ei ollu yhtään ystävää kelle puhua suohraan, miten julmassa toelisuuessa elin."
Rosa Liksom:
Everstinna
(Like 2017)
190 sivua
Äänikirjan kesto 5 t 30 min.
Lukija Anna Saksman.

Kyllä Everstinna on taas osoitus siitä, miten Rosa Liksom osaa kirjoittaa. Romaani on rehevä ja elävä kuvaus naisesta, jolla on esikuvansa elävässä elämässä ja jonka elämää voisi kuvata ainakin sanalla omaperäinen.

Romaani on everstinnan muistojen kokoelma. Ikääntynyt nainen katsoo taaksepäin, muistaa mennyttä. Muistoihin kietoutuu yhteiskunnallisia muutoksia, erilaisia aikoja, jotka ovat sekä koko kansakunnan muistia että myös yksityistä elämää. Päähenkilön historiaa ei voi sanoa kauniiksi, sillä mukaan mahtuu niin natsismia kuin parisuhdeväkivaltaa. Jotain rosoisen kaunista, pohjoista kesyttämättömyyttä tarinassa kuitenkin on, niin taiten Liksom Everstinnan kokemuksia tarinaksi pukee.

Vaikka Everstinna kertoo menneestä, on sillä kosolti annettavaa myös nykyajassa. Ääriaatteet ja tietynlainen opportunismi sävyttävät everstinnankin elämää, ja se, miten natsismi vie mukanaan (monia!) on kylmäävää.
Nyh aattelen, että natsit ei loppuhneet Hitlerin ittensä tappamisseen, vaan aina ko annethaan maholisuus, syntyvät uuet natsit ja vasistit, koska ihminen on semmonen.
Hahmona Everstinna on moninainen ja ristiriitainen. Hänen aatemaailmaansa on vaikea hyväksyä tai ymmärtää, mutta silti hänessä on jotain, mitä haluaa ymmärtää. Hän on omanlaisensa mutta samalla aikansa ihmisen kuva. Anteeksipyytelemättömyys ja oman tien kulkeminen herättävät kunnioitusta, ja Liksomin tapa tuoda päähenkilön ääni kuuluviin lakonisesti mutta samalla rehevästi on vertaansa vailla.

Kuuntelin Everstinnan äänikirjana, ja sellaisena voin lämpimästi teosta suositella. En suuresti pidä murteella kirjoitetun tekstin lukemisesta mutta äänikirjana Everstinna toimii kertakaikkisen mainiosti - minun kohdallani jopa niin hyvin, että kuuntelin romaanin kahdesti. Sanomattakin lienee siis selvää, että Everstinna asettuu hyvin korkealle vuoden 2017 kirjalistallani.

Helmet 2018: 43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle.
Everstinna on käännetty viroksi, unkariksi ja tanskaksi. Tiedot täältä.

Kommentit

  1. Everstinna on ilahduttava tähti kotimainen kirjallisuuden taivaalla<3

    VastaaPoista
  2. Olen samaa mieltä, että Everstinna on viime vuodeen parhaimmistoa kotimaisessa kirjallisuudessa. Loistava murrekirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, Everstinna on loistava monessa mielessä.

      Poista
  3. Everstinna toimii kyllä niin hyvin äänikirjana! Lukija on taitava, murre sujuu ja minäkerronta on mielestäni erityisen sopiva äänikirjaan. Hieno romaani, yksi viime vuoden parhaimmista kotimaisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos joku kirja pitäisi kokea nimenomaan äänikirjana, niin ehdottomasti Everstinna. Mainio kokemus!

      Poista
  4. Everstinna on hurja kirja. Minunkin kirjalistallani se on korkealla. Äänikirjana kuuntelu kiinnostaa minua juuri tämän kirjan suhteen, sillä kielen poljento ja voima on siinä niin keskeistä, ainakin lukijan täytyy olla luonteva pohjoisennpuhuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurja Everstinna tosiaan on. Äänikirjana romaani toimi minulle mainiosti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok