"Mikäpä tässä väsyttäisi. Paitsi talvisota, evakkoonlähtö, toisten nurkissa eläminen, kotiinpaluu, kivijalkaan palaneen talon löytäminen, uuden rakentaminen, talon työt, lasten kaitsimiset, kahden synnyttäminen, uusi lähtö, uuden paikan paska akka ja ymmärrys siitä, että turhaa oli kaikki."
Kyllä täytyy heti alkuun todeta, että ilolla tervehdin ideaa, jonka Toinen tuntematon toteuttaa: Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen kätkeytyvät naishahmot pääsevät nykykirjailijoiden kautta esille kokoelmassa, joka sisältää 22 novellia. Kokoelmassa ovat mukana seuraavat kirjailijat: Laura Gustafsson, Joel Haahtela, Antti Heikkinen, Venla Hiidensalo, Mikko Kalajoki, Katja Kettu
Tommi Kinnunen, Tapio Koivukari, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Sirpa Kähkönen, Taina Latvala,
Antti Heikkinen: Jauhot
 |
| Johanna Catani ja Lari Mäkelä (toim.): Toinen tuntematon (WSOY 2017) 376 sivua |
Kyllä täytyy heti alkuun todeta, että ilolla tervehdin ideaa, jonka Toinen tuntematon toteuttaa: Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen kätkeytyvät naishahmot pääsevät nykykirjailijoiden kautta esille kokoelmassa, joka sisältää 22 novellia. Kokoelmassa ovat mukana seuraavat kirjailijat: Laura Gustafsson, Joel Haahtela, Antti Heikkinen, Venla Hiidensalo, Mikko Kalajoki, Katja Kettu
Tommi Kinnunen, Tapio Koivukari, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Sirpa Kähkönen, Taina Latvala,
Jenni Linturi, Laura Lähteenmäki, Mooses Mentula, Inka Nousiainen, Riikka Pulkkinen, Niina Repo,
Minna Rytisalo, Petri Tamminen, Tuula-Liina Varis ja Hanna Weselius. Projektista löytyy lisätietoa täältä.
Iloinen olen myös siitä, että idea toimii. Toinen tuntematon on mielestäni mainio lisä Linnan klassikkoromaanin rinnalle. Novellikokoelma kunnioittaa vanhaa mutta myös uudistaa sitä klassikolle kunniaa tehden. Jokaisen novellin alussa on sitaatti Tuntemattomasta sotilaasta. Novellit kytkeytyvät sitaatteihin ohuemmin tai tiukemmin, mutta yhtä kaikki, katkelmat tarjoavat lukijalle mahdollisuuden orientoitua tulevaan ja saada mukaan lukumatkalle henkäyksiä Linnan teoksen maailmasta.
Välttämätöntä ei ole tuntea Linnan romaania, kun novellikokoelmaan tarttuu. Syvyyttä lukukokemukseen kuitenkin saa, jos Tuntematon sotilas on jollain tasolla tuttu.
Väistämättä käy niin, että joku novelli tulee ohitettua kohtuullisen nopeasti, kun taas toinen jää mieleen pidemmäksi aikaa. Novellihaasteessa peukutan seuraavia tekstejä: Hanna Weseliuksen Carola Mäkisen isoisä on raikas avaus kokoelmalle ja saa peukutuksen sävynsä ansiosta, Tommi Kinnusen Nuku nurmelle hyvälle taas sykähdyttää, raastaakin, kun äiti suree poikansa traagista kohtaloa - peukku henkilöhahmolle eli äidille. Hienovaraisesti lotan mielenmaisemaan pureutuu puolestaan Laura Lähteenmäki novellissaan Tummuva vihreys. Lähteenmäen novellista peukutan konfliktia, joka ajaa Railia eristäytymään muista. Katja Kettu taas lunastaa odotukset hienosti novellillaan Juro ja Rukka ja saa minut kiittämään tapahtumapaikkaansa.
Kovin olen iloinen siitäkin, että tulin Toisen tuntemattoman omaan kirjahyllyyn ostaneeksi. Kokoelmassa riittää ammennettavaa monelle lukukerralle.
Toisen tuntemattoman ovat lukeneet myös ainakin Tuija, Marjatta ja Kirjaluotsi.
Iloinen olen myös siitä, että idea toimii. Toinen tuntematon on mielestäni mainio lisä Linnan klassikkoromaanin rinnalle. Novellikokoelma kunnioittaa vanhaa mutta myös uudistaa sitä klassikolle kunniaa tehden. Jokaisen novellin alussa on sitaatti Tuntemattomasta sotilaasta. Novellit kytkeytyvät sitaatteihin ohuemmin tai tiukemmin, mutta yhtä kaikki, katkelmat tarjoavat lukijalle mahdollisuuden orientoitua tulevaan ja saada mukaan lukumatkalle henkäyksiä Linnan teoksen maailmasta.
Vera oli tyttö, jonka edessä melkein jokainen mies olisi tuntenut itsensä hieman epävarmaksi.Naishahmot novelleissa ovat moninaisia. On äitiä, lottaa, sisarta, rakastettua ja tytärtä. Ollaan kotona kaipaamassa, rintamalla auttamassa tai kokonaan toisessa ajassa katsomassa menneeseen. Tavat kertoa vaihtelevat, näkökulmat muuttuvat, ja siten kokoelmasta syntyy antoisa ja rikas sukellus Tuntemattoman sotilaan maailmaan.
Väinö Linna, Tuntematon sotilas
Välttämätöntä ei ole tuntea Linnan romaania, kun novellikokoelmaan tarttuu. Syvyyttä lukukokemukseen kuitenkin saa, jos Tuntematon sotilas on jollain tasolla tuttu.
Väistämättä käy niin, että joku novelli tulee ohitettua kohtuullisen nopeasti, kun taas toinen jää mieleen pidemmäksi aikaa. Novellihaasteessa peukutan seuraavia tekstejä: Hanna Weseliuksen Carola Mäkisen isoisä on raikas avaus kokoelmalle ja saa peukutuksen sävynsä ansiosta, Tommi Kinnusen Nuku nurmelle hyvälle taas sykähdyttää, raastaakin, kun äiti suree poikansa traagista kohtaloa - peukku henkilöhahmolle eli äidille. Hienovaraisesti lotan mielenmaisemaan pureutuu puolestaan Laura Lähteenmäki novellissaan Tummuva vihreys. Lähteenmäen novellista peukutan konfliktia, joka ajaa Railia eristäytymään muista. Katja Kettu taas lunastaa odotukset hienosti novellillaan Juro ja Rukka ja saa minut kiittämään tapahtumapaikkaansa.
Kovin olen iloinen siitäkin, että tulin Toisen tuntemattoman omaan kirjahyllyyn ostaneeksi. Kokoelmassa riittää ammennettavaa monelle lukukerralle.
Toisen tuntemattoman ovat lukeneet myös ainakin Tuija, Marjatta ja Kirjaluotsi.
Olet aloittanut tosi hyvällä lainauksella Lyyti Rokan ajatuksista. Tämä kirja pitää laittaa hyllyyn Tuntemattoman sotilaan kumppaniksi.
VastaaPoistaOdotan kovasti myös Aku Louhimiehen Tuntematon-leffan näkemistä, jossa Paula Vesala esittää Lyytiä.
Heikkiseltä lainaamani ote sykähdytti: se on samaan aikaan hupaisa ja murheellinen.
PoistaElokuvan olen menossa katsomaan torstaina. Innolla odotan - ja voi olla, että sen jälkeen palaan Toisen tuntemattoman pariin.
Tämä kirja on minulla jo lainassa, mutta en ole vielä ehtinyt tutustumaan. Aion kyllä tarttua tähän mahdollisimman pian, sillä alkuun valitsemasi sitaatti vangitsi huomioni siinä määrin, että tämä kiilaa nyt lukujonossani kärkipäähän!
VastaaPoistaSuosittelen lämpimästi!
PoistaOlen parhaillaan kuuntelemassa tätä äänikirjana. Olen samaa mieltä, että kokonaisuus toimii (ja on oivallinen ideakin koko tämä kirja!), mutta toiset jäävät paremmin mieleen kuin toiset. Se kuuluu tällaisen kirjoituskokoelman luonteeseen. Mietin juuri, että joihinkin voisin palata uudelleenkin.
VastaaPoistaKeskisuomalaisen arvostelussa moitittiin teosta lievästä epätasaisuudesta. Minusta juuri epätasaisuus kuuluu tällaiseen antologiaan, ja varmaan lukijasta riippuu, mikä novelli vetoaa ja mikä ei.
Poista