Siirry pääsisältöön

Cilla & Rolf Börjlind: Nousuvesi

"- Miksi olet kiinnostunut Jackie Berglundista?
- Hän esiintyy vanhassa murhajutussa, josta teen harjoitustyötä. Eräs nainen murhattiin Nordkosterissa.
- Milloin?
- 1987."
Cilla & Rolf Börjlind:
Nousuvesi
(S&S 2013)
Alkuteos Springfloden 2013
Äänikirjan kesto 14 h 11 min.
Lukija Paavo Kerosuo

Olivia Rönning opiskelee poliisikorkeakoulussa ja päätyy opintojensa myötä selvittämään raakaa murhaa, joka tapahtui vuonna 1987 Ruotsin länsirannikolla. Tapaukseen liittyy monia erikoisuuksia: murhan uhria ei kukaan koskaan kaivannut ja murhaa tutkineen Tom Stiltonin lupaava ura päättyi varsinaiseen mahalaskuun.

Olivian myötä Stilton kuitenkin palaa tutkimaan tapausta, jonka luuli jo jättäneensä taakseen. Aivan kaikki eivät tutkinnan avaamisesta ilahdu, ja pian selviääkin, että vyyhti on monimutkainen ja korruptio ulottuu laajalle.

Dekkari vie heti ensi sanoillaan suoraan asiaan. Vuonna 1987 Nordkosterin saarella hiekkaan haudataan nainen, joka kuolee kammottavalla tavalla hukkuessaan nousuveden alle. Nainen on raskaana ja jää nimettömäksi aina siihen saakka, kunnes Olivia Rönning ryhtyy selvittämään tapausta.

Melkoisen vyyhdin tämä Börjlindin kirjailijapariskunta tarjoaa. Paitsi että tarkastelun kohteena on vuosien takainen murha, on mukana myös joukko kodittomia, jotka elävät vakavan väkivallan uhan alla, sekä porukka, joka pahoinpitelee kodittomia ja kuvaa tekosensa nettiin. Sitten on vielä monikansallinen kaivosyhtiö, jonka toiminnot eivät kaikkia miellytä. Niin, ja onhan siellä sitten vielä prostituutiotakin. Sopassa siis riittää sattumia enemmän kuin tarpeeksi, ja aika monella hahmolla on lusikkansa sopassa. Vähempikin riittäisi.

Nousuvesi on tunnelmaltaan melkoisen synkkä. Ihmismielen tummuuksia nostetaan esille raakuuksia kaihtamatta, ja kaltaiselleni herkkikselle väkivaltaa oli ajoittain kuvattu turhan yksityiskohtaisesti.

Vetävä juoni kuitenkin pelastaa paljon, samoin Olivian hahmo, joka on kiinnostava - tosin lopussa jo epäuskottavakin. Muutenkin lankoja vedetään paikoin yhteen sellaisella luovuudella, että uskottavuus kärsii.

Kirjasta muualla: Kirsin kirjanurkka, Kirjasähkökäyrä, Jokken kirjanurkka ja Tarukirja.

Kommentit

  1. Tästä on jo tv-sarja nähty. Oli hyvä. Olen lukenut kaikki suomennokset. Päähenkilöt Olivia ja Tom ovat mielenkiintoinen pari ratkomassa rikoksia. Ei nämä sovi herkille lukijoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tv-sarja kiinnostaisi kyllä nähdä, tämä tuntui jo kuunnellessa kovin visuaaliselta.

      Poista
  2. Jaan täysin Main ylläolevan mielipiteen; etenkin aisapari Olivia& Tom toimii hyvin.
    Vaikka sillisalaatin ainekset eittämättä ovatkin koossa, kaikesta tarinan häröilystä huolimatta stoori pysyy hämmästyttävää kyllä niukin-naukin kasassa ja kiinnostavana.
    Kirjailijapari nostaa myös kiintoisasti ajankohtaisia kissoja pöydälle, hyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olivia ja Tom ovat kyllä kiinnostava ja ei niin tavanomainen parivaljakko. Siksi kiinnostaisi lukea enemmänkin heidän edesottamuksiaan - jos vain uskallan. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o