Siirry pääsisältöön

Enni Mustonen: Lipunkantajat - Järjen ja tunteen tarinoita #3

"Marja sanoi että meitä tullaan katsomaan ulkomaita myöten, vastasin tyynesti. Ollaan kuulemma maailman ensimmäiset naiset, jotka on vaaleilla valittu kansanedustajiksi."
Enni Mustonen:
Lipunkantajat - Järjen ja tunteen tarinoita
(Otava 2006)
Äänikirjan lukija Erja Manto
Kesto 7h 34min.
Lipunkantajat jatkaa Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaa ja siten Nimettömistä ja Mustasukkaisista tuttujen naisten kertomuksia. Yhteiskunnallinen tilanne on epävakaa, ja Hilma ja Anna ovat kumpikin tahoillaan edelleen valmiita tekemään oman osansa tulevaisuuden ja kotimaan puolesta.

Suurlakko ja sortovallan vastustaminen eivät riitä vaan eteen tulee myös kysymys yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Kuten historiasta tiedetään, oli Suomi aikanaan hyvin edistyksellinen, mitä äänioikeuskysymykseen tulee. Enni Mustosen romaanin päähenkilöt ovat muiden mukana taistelemassa sen puolesta, että myös naiset saavat äänestää ja siten vaikuttaa yhteiskunnan asioihin.

Vaikka Hilma ja Anna elävät erilaisissa elämäntilanteissa ja eri yhteiskuntaluokissa - toinen on perheellinen ompelijatar, toinen naimaton opettajatar - on heissä paljon samaa. Naiset haluavat rikkoa näkymättömiä rajoja eri tavoin, eikä pienintä tietenkään ole se, että molemmat asettuvat ehdokkaiksi historiallisissa vaaleissa. Omanlaisensa rajojen rikkoja - ja kiintoisa hahmo - on myös Augusta-täti, joka edustaa eri sukupolvea mutta on itsellinen ja itsenäinen.

Ennen kaikkea Lipunkantajat kertoo naisista ja naissukupuolen historiasta, mutta on mukana toki miehiäkin. Niin kuin Veikko, joka kantaa vastuunsa muidenkin puolesta, ja Artturi, joka sitten on melkoisen toisenlainen. Miehet kuitenkin jäävät toimeliaiden ja asioihin tarttuvien naisten varjoon.

Kirjablogien naistenviikkoon Lipunkantajat sopiikin monin tavoin. Naiskirjailijan kirjoittama romaani naisista kotimaamme historiassa riittäisi jo itsessään, mutta lisäksi teos kuvaa yleisemminkin naisten historiaa.

Enni Mustonen taitaa historiallisen viihteen. Kerronta on luontevaa ja historiasta muodostuu elävä kuvaelma, jota lukija (tai tässä tapauksessa kuuntelija) mieluusti seuraa. Erja Manto lukee äänikirjaa maltillisesti mutta eloisasti, ja kokonaisuus toimii hyvin.

Kommentit

  1. Minä olen lukenut nämä romaani niihin aikoihin, kun ne ilmestyivät ja nyt kuuntelin ne äänikirjoina. Pidän Mustosen tavasta kuvailla tapahtumia useasta eri näkökulmasta. Hilman hahmo tuli minulle tärkeämmäksi ja läheisemmäksi kuin Anna-Sofian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hilma minuunkin vetosi enemmän, mutta minusta Anna-Sofia on tärkeä hahmo myöskin. Kahden naisen kautta hahmottuu hyvin, miten erilaisissa elämäntilanteissa naiset elävät. Ja kuitenkin heitä kiinnostavat samankaltaiset asiat.

      Poista
  2. Ihanaa, sinäkin kuuntelet tätä sarjaa. Äänikirjakokemus oli viime kesäni huippuvirkistäjä auto- ja kävelymatkoilla. Oli jopa välillä pakko lähteiä kävelylle, jotta pääsin seuraamaan naisten elämän etenemistä. Ja kerrankin selvisin myös mustikan poiminnasta äänikirjakiinnostuksen avulla... Kian lailla Hilman taival vetää, joskin säätyverrokki tuo sävyjä tarinaan. (Sarjan viidennestä osasta en sano mitään!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äänikirjoina sarja tosiaan tuntuu toimivan hyvin. Hienoa, kun tarjotaan tällaista historiakuvausta niin vetävällä otteella!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat