Siimassa oli valmiina teräksinen, haukien mutkille purema peruke. Elina avasi pakin, valitsi yhdeksänsenttisen popperivaapun ja kiinnitti sen perukkeeseen. Hän pani vanhaan silmälasikoteloon vielä muutaman lipan ja lusikan ja pienen vaapun ja työnsi kotelon saappaanvarteen. Hän astui ulos navetasta takapihalle ja katsoi valkoisia pilviä. Ne liikkuivat verkkaisesti taivaan poikki kuin mutatoituneet enkelit. Elina ajatteli, että tästä tulee vielä ihan hyvä päivä.
Pienen hauen pyydystys on yksi aika pitkään lukulistallani pyörineistä kirjoista. Muistan, että se herätti paljon myönteistä huomiota joitakin vuosia sitten. Myöhemmin se päätyi Kirjagram top 100 -listalle eli kirjasomettajien mielestä tämä pohjoiseen sijoittuva romaani on yksi parhaista 2000-luvulla julkaistuista kotimaisista kirjoista.
Päädyin viimein lämpimän loppukesän aikoihin ja syksyä odotellessani klikkaamaan Juhani Karilan teoksen äänikirjasovellukseen kuuntelua varten. Ensimmäinen reaktioni oli tyyliä hmmmmmm.... En aivan oivaltanut, miksi romaani on lumonnut lukijoita niin suuresti, vaan ennemminkin hämmennyin. Jokseenkin ronski elämänmeno ei oikein kiehtonut ja pohjoinen maisema tuntui oudolta ja jopa luotaantyöntävältä.
Mutta olenpa tyytyväinen, etten luovuttanut tämän kirjan kanssa. Jossain kohtaa osaset loksahtivat paikoilleen ja huomasin viihtyväni mainiosti sekä pohjoisessa maisemassa että huikeassa kerronnassa.
Romaanin lähtökohtana on Elina Ylijaakon paluu kotiseudulleen Itä-Lappiin, Vuopion kylään. Hänellä on vuosittain toistuva työ tehtävänä, sillä hänen on määrä pyydystää lammesta hauki ennen kesäkuun 18. päivää. Hauen pyydystys ei ole aivan mutkatonta, sillä lampea vartioi näkki. Lisäksi Elina päätyy väistelemään nuoruudenrakkauttaan Jousiaa, ja Elinan perässä Lappiin saapuu konstaapeli Janatuinen, jonka tehtävänä on pidättää hauenhakija murhasta epäiltynä.
Janatuinen saa seurakseen peijoonin, ja pohjoisessa saattaa törmätä myös esimerkiksi hattaroihin, meteleihin ja Moukku-Olliin. Ja kun väkiyö koittaa, on hahmojoukkio entistä kirjavampi.
Pienen hauen pyydystys on varsinainen lukukarnevaali, joka toimii mainiosti äänikirjana, kun lukijana on niin luontevasti lappilaismiljööseen luentansa sovittava Anna Saksman. Romaanin äärellä saa heittäytyä mielikuvituksen pyörteisiin, ja seurakseen saa niin monipuolisen hahmogallerian kuin oivallisen kertomuksen kiehtovine hahmoineen ja koomisine piirteineen. Karilan romaani on erinomaisen viihdyttävä ja persoonallinen pläjäys, joka ei aivan heti mielestä kaikkoa.
Helmet 2025 -lukuhaaste: 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä.
Pitäisköhän minunkin lukea tämä kirja. Olen vältellyt sitä, kun en kalastele.
VastaaPoistaKalastaminen on lopulta kovin pienessä osassa, kannattaa kokeilla!
PoistaAivan hillitön teos! Erilainen kuin mikään muu.
VastaaPoistaTää on niin loistava, että on mulla nyt uudelleenluvussa
VastaaPoistaMinä olen tuntenut tämän kirjan vain nimeltä, nyt sain aivan erilaisen käsityksen siitä, mitä olen kuvitellut. Varsin runsaalta vaikuttaa ja hmn oudolta. Mutta parasta uskoa suosituksia ja tarttua tähän jossain vaiheessa, ehkä ensi kalastuskaudella.
VastaaPoista