Siirry pääsisältöön

Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä

Kävelen ikkunan ääreen ja katselen ulos linnan kiviselle pihalle, jolla tuuli liikuttelee puistosta muurien yli lennähtäneitä lehtiä ja roskia, ja minusta kiehtovinta on se, miten nämä Katariinat ovat katselleet joskus samaa maisemaa, jota minä katselen nyt. Katariinojen ja muiden samassa paikassa elämäänsä viettäneiden ihmisten tarinat kiinnostavat minua ja haluan tietää heistä lisää. Katariina Stenbockiin olen törmännyt sattumalta ja oikeassa mielentilassa, sillä se sysää sisälläni liikkeelle kokonaisen sattumien ja oivallusten ketjun, löydän Katariinojen joukon, joka on jättänyt jälkensä historiaan ja joka tulee jättämään jälkensä myös minuun.

Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä
Aula & Co 2023
kansi Sanna-Reeta Meilahti
250 sivua

Jenna Kostetin tietokirja Kuuden Katariinan jäljillä kiinnittyy vahvasti Turun linnaan. Se yhdistää naisia, joiden jäljillä kirjailija kulkee halki vuosisatojen, ja se yhdistää kirjailijan naisiin, joiden elämää teos kuvaa. Kirjassa pitäisi melkeinpä olla varoitus: saattaa herättää hurjan halun asettua Turun linnaan unelmoimaan.

Kuuden Katariinan jäljillä kertoo naisista eri ajoissa, ja samalla se kertoo Turun linnasta, joka milloin kukoistaa, milloin kärsii, on jopa purku-uhan alla. Kuudesta Katariinasta ensimmäinen on Katariina Stenbock (1535–1621), häntä seuraa Katariina Hannuntytär (1539–1596) ja kolmantena linnaan astelee ehkä joukon kuuluisin, Katariina Jagellonica (1526–1583). Neljäs Katariina on Kaarina Maununtytär (1550–1612) ja viides Kristiina Katariina Stenbock (1608–1650). Viidennen ja viimeisen välissä tehdään suurin ajallinen siirtymä, sillä kuudes nainen, Carin Bryggman, syntyy vuonna 1920 ja menehtyy 1993.

Jenna Kostetin teos on niin kiehtova ja innostava, että toivoisin sen vain jatkuvan. Kirjailija kohtelee Katariinojaan kauniisti, yhdistää sopusointuisasti faktat omiin kuvitelmiinsa ja päätelmiinsä. Hän luovii vaivattoman tuntuisesti nykyhetkestä historiaan ja takaisin saaden kaiken tuntumaan pakottomalta – yhteydet tuntuvat syntyvän luontevasti, ilman väkinäisiä aasinsiltoja. Teoksen äärellä nykyhetki yhdistyy menneeseen, kun Jenna Kostet kulkee samoilla käytävillä kuin edesmenneet naiset, katselee ulos samoista ikkunoista.

Kuuden Katariinan jäljillä on sujuvasti etenevä ja toimivasti rakennettu teos, johon ihastuin toden teolla. Nautin suuresti matkastani Katariinojen aikoihin ja ihastuin teoksen lämpimään tunnelmaan. Nyt yritän pidätellä itseäni, etten säntää varaamaan matkaa Turun linnaan. Mutta kun sinne joskus toivottavasti taas pääsen, otan Katariinat mukaani.

Helmet 2023 -lukuhaaste: 37. Kirja kertoo elämäntavasta, jota ei enää ole.


Kommentit

  1. Tätä odotan kovasti kirjastosta. Hyvää pääsiäistä ja lukuiloa 💛

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihanaa, sinulla on tämä elämys vielä edessä. Kiitos samoin, Mai! 🧡

      Poista
  2. Samaa mieltä oikeastaan kaikesta! Edellisestä Turun linnan vierailusta alkaa olla jo kymmenen vuotta, ehkä ylikin. Aloin jo tässä miettiä, saisiko Turun kirjamessujen yhteyteen buukattua kierroksen myös Turun linnassa… 🤔

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle taitaa käydä niin, että pääsen ensi syksynä kirjamessuille vain Turkuun – taidanpa siis lainata ideaasi. Tavataanko syksyllä Turun linnassa? 🤗

      Poista
    2. Loistoidea! Tämä toteutetaan 🙂

      Poista
  3. Olen törmännyt tähän kirjaan tasaisin väliajoin (paitsi tänään jo kahdesti 😃), ja kerta kerralta lämpenen sille enemmän. Ehkä voisin sijoittaa tämän HelMet-haasteen kohtaan kirja jollaisia en yleensä lue, sillä tartun todella harvoin tietokirjoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, tätä voi suositella varsinkin, jos tietokirjat eivät ole aivan oma laji! Kerronta on niin vetävää, että tämän parissa on helppo viihtyä 🥰

      Poista
  4. Tämä kiinnosti jo ennen arvioiden lukemista, mutta nyt, monta kiittävää arvostelua luettuani, tämä on kyllä kerrassaan pakko lukea. Kostet vakuutti minut jo edellisellään, Matgaretan synti -romaanilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Margaretan synti on tosiaan sekin hieno teos! ❤️

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii