Siirry pääsisältöön

Chimamanda Ngozi Adichie: Surumerkintöjä

Suru on julma opettaja. Sitä oppii miten raakaa, miten vihantäyteistä ikävöinti voi olla. Sitä oppii, miten tyhjiltä osanotot voivat tuntua. Sitä oppii, miten paljon surussa on kyse kielestä; kielen pettämisestä ja kielen tavoittelusta.

Chimamanda Ngozi Adichie: Surumerkintöjä
Otava 2022
alkuteos Notes on Grief 2021
suomentanut Cristina Sandu
91 sivua

Chimamanda Ngozi Adichie Surumerkintöjä on omistettu kirjailijan isälle. James Nwoye Adichie menehtyi vuonna 2020, 88-vuotiaana. Vaikka isä oli iäkäs, tuli suru-uutinen yllätyksenä ja moni asia jäi kesken.

Surumerkintöjä on pieni ja kaunis kirja surusta, siitä miten maailma muuttuu yllättäen aivan toisenlaiseksi, miten suru-uutinen ”tuntuu ankaralta juurilta kiskomiselta”.

Minut riuhtaistaan irti maailmasta, jonka olen tuntenut lapsesta asti.

Vaikka surijoita on paljon, on menetys kuitenkin pohjimmiltaan henkilökohtainen kokemus. Surijan yksinäisyyden kokemusta lisää se, että matka Yhdysvalloista Nigeriaan on mahdoton koronan vuoksi. Hautajaisia joudutaan siirtämään tuonnemmaksi, koska maahan ei pääse. Kaikki on kummallista, ja teos taltioikin kansiensa väliin paitsi menetyksen kokemuksen myös kuvaa erikoisista pandemia-ajoista.

Kiinnostava ulottuvuus on sekin, minkälaisia esimerkiksi hautajaisten järjestämiseen liittyvät perinteet igbokulttuurissa ovat ja miten henkilökohtainen suremisen tapa peilautuu niihin. Suuri menetys saa kirjailijan pohtimaan sekä sitä, miten hän haluaa suruaan käsitellä, myös sitä, miten vähän hän on lopulta aikaisemmin menetyksistä ymmärtänyt.

Aiheestaan huolimatta esseeteos ei ole raskas vaan siinä on sopivasti ilmaa ja kauneutta. 

Helmet 2023 -lukuhaaste: 33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun.


Kommentit

  1. Olen lukenut kirjailijan teoksia ja tämäkin kiinnostaisi lukea.

    VastaaPoista
  2. Onpa tämä lyhyt, pienoisromaani. En ole tullut lukeneeksi yhtään Adichien kirjoista vaikka tarkoitus on toki ollut. Nyt niitä olisi äänikirjoinakin, on vaan todella pitkiä. Kun kesto on 20 h niin kynnys alkaa olla korkea että jaksanko keskittyä niin kauan yhteen kirjaan, vaikka se tietysti lyhenee kun kuuntelee nopeutettuna...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pitänyt todella paljon Adichien tuotannosta. Tämä on erilainen mutta hyvin toimiva.

      Poista
  3. Suru on kiinnostava aihe ja elementti, erityisesti toisten kulttuurien suhtautuminen kuolemaan. Ehkä tällä hetkellä koen aiheen vähän turhan raskaaksi, mutta olen kokenut omien surutöiden yhteydessä aihetta käsittelevän kirjallisuuden lohduttavaksi ja hyödylliseksi välineeksi omien tunteiden käsittelyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulta vei aikaa tarttua tähän, koska pelkäsin aiheen raskautta. Lopulta teos ei ollutkaan lainkaan niin ahdistava kuin ennakkoon oletin. Rohkaisen siis tutustumaan tähän sitten, kun siltä tuntuu.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat