Siirry pääsisältöön

Emma Hamberg: Je m’appelle Agneta

Menen kellariin hakemaan maitotölkkini, kävelen ylös keittiöön, kaadan mukiin lopun maidon ja lämmitän sen mikrossa. Piilotan tyhjän maitotölkin pahvinkeräyslaatikon pohjalle. Odottaessani maidon lämpenemistä poimin paperinkeräysastiasta ajankuluksi lehden. Käteeni osuus ilmoitusosa. Se outo ilmoitus pojasta, joka tarvitsee apua Ranskaan. Luen sen uudestaan, hitaammin tällä kertaa. 

Emma Hamberg: Je m’appelle Agneta

WSOY 2022

ruotsinkielinen alkuteos Je m’appelle Agneta 2021

suomentanut Saara Kurkela

kansi Kristin Lidström

343 sivua

Emma Hambergin hyvän mielen romaani Je m’appelle Agneta vie Ruotsista Ranskaan. Päähenkilö Agneta saa tarpeekseen tympeäksi muuttuneesta elämästään: lapsilleen hän on vain säästöpossu ja puolison terveysintoilu on ajanut naisen siihen tilanteeseen, että hänen täytyy piilotella kiellettyjä ruokatuotteita milloin missäkin.

On siis irtioton aika. Agneta bongaa lehdestä erikoisen ilmoituksen, jossa etsitään apua Ranskan Provenceen ”isolle pojalle”. Muutosta kaipaava Agneta päättää vastata ilmoituksen kutsuun ja karistaa kotimaan tomut jaloistaan – ainakin hetkeksi.

Provencessa odottaa yllätys toisensa jälkeen, mutta tympeää elämä ei ainakaan enää ole. Agneta tutustuu uusiin ihmisiin ja löytää yhteisön, joka tuntuu omalta, vaikkei yhteistä kommunikointikieltä aina olekaan.

Emma Hambergin teos on ihan toimiva hyvän mielen romaani, jossa perhettään palvelemaan tottunut nainen irtautuu totutusta. Ei ole yllätys, että irtiotto saa läheiset kohottelemaan kulmiaan, mutta vihdoin on Agnetan aika miettiä, mitä hän elämältään haluaa. Aihe on kiinnostava: aika moni on varmaan miettinyt, josko urautuneita arjen kuvioita voisi edes vähäksi aikaa vaihtaa toisenlaisiksi.

Agnetassa on jotain tunnistettavaa ja siten hän herättää sympatiaa. Lopulta en kuitenkaan innostunut tästä kirjasta niin paljon kuin odotin. Ehkä aika oli väärä tai ehkä lukija oli väärä: moni on Agnetan seikkailuista innostunut paljon minua enemmän.

Kiitos kustantajalle ennakkolukukappaleesta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...