Siirry pääsisältöön

Ninni Schulman: Tyttölapsi nro 291

Miten paljon itkin sairaalassa puolen ensimmäisen elinvuoteni aikana? Kuuliko minua kukaan? Kunpa siitä olisi maininta potilaskertomuksissa.

Ninni Schulman: Tyttölapsi nro 291
Tammi 2022
alkuteos Flickebarn Nr. 291
suomentanut Katriina Huttunen
kansi Lotta Kühlhorn
197 sivua

Tunnettu dekkaristi Ninni Schulman romahtaa, kun liitto puolison ja yhteisten lasten isän kanssa päättyy avioeroon. Hän päätyy psykiatriseen hoitoon ja samalla tarkastelemaan koko elämäänsä ja erityisesti lapsuuttaan, joka oli erikoinen.

Kun Ninni syntyi, hänellä oli vaikea selkävamma. Sitä piti hoitaa pitkillä sairaalajaksoilla ja rajuin keinoin. Ninni joutuu jo varhain viettämään pitkiä aikoja vieraiden ihmisten hoivissa, erossa vanhemmistaan. 

Elinkelvoton. Epänormaali. Lääketieteellinen mysteeri, arvoitus joka piti ratkaista.

Avioero "vetää maton jalkojen alta" ja Ninni päätyy pohtimaan, mistä hänen pelkonsa kumpuavat. Hän toipuu avioerostaan samalla kun tutkii vanhoja potilasasiakirjojaan ja itseään, käy terapiassa ja elää arkea.

Lukijan silmien eteen piirtyy ravisteleva ja paikoin jopa kauhistuttava kertomus siitä, miten sairasta lasta on kohdeltu 1970-luvulla ja minkälaisin pakkokeinoin lasta on hoidettu. Tarkoitus on toki ollut hyvä, mutta kohtelun jäljet näkyvät vielä aikuisuudessakin. Niitä jälkiä Schulman tutkii, muistojensa ja asiakirjojen avulla hän luo kuvaa lapsesta, joka jätetään kerta toisensa jälkeen yksin.

Tyttölapsi nro 291 on vaikuttava ja omakohtainen romaani Ninni Schulmanin elämästä lapsuudesta nykyhetkiin. Schulman avaa koskettavasti kokemuksiaan erilaisuudesta, häpeästä ja vaikeuksistaan hyväksyä itseään. Omaelämäkerrallinen teos on järisyttävä ja muistuttaa siitä, miten tärkeää ihmisen on olla lähellä muita ja kokea tulevansa hyväksytyksi.

Muualla: Leena Lumi ja Kirjasähkökäyrä.

Helmet 2022: 17. Kirja on aiheuttanut julkista keskustelua tai kohua.

Kommentit

  1. Surullinen lapsuus. Lapsuuden traumat vaikuttavat pitkälle elämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin juuri. Onneksi Schulman saa apua ja tuo kokemuksiaan näkyviin.

      Poista
  2. Aikoinaan ei ilmeisesti ymmärrettykään sitä, mitä jälkiä pitkät sairaalajaksot lapsissa aiheuttavat. Käsittääkseni Suomessakin vanhempia suorastaan patisteltiin pysymään kotona, jotta lapset eivät niin ikävöisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällainen käsitys minullakin on. Onneksi asenteet ovat muuttuneet ja ymmärrys kasvanut.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...