Siirry pääsisältöön

Minna Mikkonen: Amelian luut

Veden pinta kohoaa ja laskee vuorovesissä, se tulvii riutalle, joka saarta ympäröi. Amelialla on auringossa päivän mittaan lämpenevä metalli, lentokoneensa riutan reunalla. Hänen selkänsä Electran kuumaa kylkeä vasten, kun hän nojaa siihen ja odottaa. Hän vihaa odottamista ja haluaisi että tämä olisi jo ohi, eikä ole varma, toivooko heidän tulevan vai esimerkiksi valtavan aallon pyyhkivän hänen ylitseen ja koko saaren yli.

Minna Mikkonen: Amelian luut
S&S 2022
kansi Jussi Karjalainen
288 sivua

Kuulin joskus lapsena lentäjä Amelia Earhartista, joka katosi kesken pitkän lentomatkansa. Edelläkävijänaisen tarina kiehtoi minua ja mietin, mitä hänelle mahtoi tapahtua.

Kirjailija Minna Mikkosen mieltä Earhartin kohtalo jäi ilmeisesti mietityttämään vielä enemmän. Romaanin Amelian luut yksi keskeinen henkilö nimittäin on vuonna 1937 Tyynenmeren yllä kadonnut lentäjä. Kertomuksessa hän on haaksirikkoutunut autiolle saarelle. Pelastajia odottaessaan Earhart ajattelee elämäänsä ja valintojaan. 

Romaani sijoittuu myös tulevaisuuteen. Toisessa ajassa ovat Puutarhuri, Muuttaja ja Kuvataiteilija, joista ensin mainittu lukee tarinoita lumesta, jota ei enää ole. Hän haluaa herättää kiehtovan aineen uudelleen henkiin. Kuvataiteilijaa kiehtoo musta ja Muuttaja tallentaa nauhoille työtehtäviään.

Kellarissa on tänään viileämpää kuin eilen, maa tietysti aavistaa vuodenajat ennen ihmistä. Maa elää vielä vuodenkierrot vanhan ajan mukaan, kun oikea talvi oli tulossa kuten aina syksyn jälkeen.

Vaikka romaanin aikatasot ovat hyvin erilaisia ja henkilöt myös, syntyy elementeistä kiehtovan ehyt kokonaisuus. Ajasta ja paikasta riippumatta hahmoja yhdistää tietynlainen erillisyyden kokemus, yksinäisyys. Ja siitä jotain melankolisen viehättävää kerrontaa, jota kaunis kieli lempeästi lukijalle välittää. 

Amelian luut ei välttämättä jätä jälkeensä selkeää käsitystä siitä, mitä juuri tuli luettua. Sen sijaan se jättää jälkeensä lämpimän olon, jollain tapaa toiveikkaan.

Helmet 2022 -lukuhaaste: 14. Kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...