Siirry pääsisältöön

Elina Annola: Kunnes kukkivat puut

Emilia saisi kaiken haaveilemansa. Hän saisi unelmiensa kodin, Jeren ja yhteiset suunnitelmat rantakallioilla, hehkuvan kesän lämpimät illat ja ystävät. Hän saisi onnesta pulppuavan naurun, joka pyörisi pitkin kallioita, täyttäisi kesäyön kuin surviaisten tanssi.

Elina Annola: Kunnes kukkivat puut
Bazar 2022
kansi Satu Kontinen
332 sivua

Emilialla on edessään unelmien kesä. Uusi parisuhde, pitkä kesäloma vakituisesta opettajan virasta, upea koti Helsingissä– kaikki on kohdillaan. "Ja kesä jatkuu. Kesä."

Mutta kesästä tuleekin jotain muuta. Auri-tädin kuolema vie menneisyyteen ja Pohjanmaalle tutkimaan, mitä vieraaksi jääneelle tädille oikein tapahtui. Samaan aikaan Emiliaa kalvavat monenlaiset pelot: pitäisi elää täyttä kesää mutta mielen valtaakin syksy.

Monessa kommentissa on todettu Elina Annolan esikoisromaanin yllättäneen. Se yllätti myös minut, sillä odotin ennakkoon jotain kevyempää, toisenlaista. Se, mitä lukiessani lopulta sain, ei suinkaan ollut pettymys, vaan vaikutuin Emilian kertomuksesta todella.

Jotta muillakin lukijoilla on mahdollisuus säilyttää yllättymisen mahdollisuus, en avaa enempää romaanin juonta. Totean vain, että Kunnes kukkivat puut soljuvasti etenevä romaani, jota elävöittävät erilaiset tekstilajit ja murreilmaisut. Kieli on kaunista ja kerronnassa on painoa, joka sopii mainiosti kertomuksen teemoihin.

Innolla jään odottamaan esikoiskirjailijan toista romaania. Kaikki lokakuun taivaat on tulossa painosta jo lokakuussa.

Helmet 2022 -lukuhaaste: 36. Kirjassa seurataan usean sukupolven elämää.

Kommentit

  1. Olen kyllä nähnyt tämän, vaan en lukenut. Pitää varmaan korjata tilanne, kuulostaa hyvältä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...