Siirry pääsisältöön

Saara Turunen & Petra Maisonen (toim.): Suurteoksia

[Virginia Woolfin] Majakassa sen sijaan kohtasin henkilöitä, jotka hengittivät kuin elävät olennot mitä sukupuolta ikinä sattuivat olemaankin. Romaanin kerronta päästi luokseen, intiimiin sisäisyyteen, ihmismielen fragmentaariseen ja siloittelemattomaan maailmaan aivan toisella tavalla kuin mikään aiemmin lukemani. (Riikka Pelo)
Saara Turunen & Petra Maisonen (toim.): Suurteoksia
Tammi 2021
304 sivua

Suurteoksia on antologia, joka nostaa kahdenkymmenen eri kirjoittajan kautta esille erilaisia teoksia. Kirjailijat Nura Farah, Koko Hubara, Katriina Huttunen, Helmi Kekkonen, Malin Kivelä, Anna Kortelainen, Essi Kummu, Sirpa Kähkönen, Merete Mazzarella, Meiju Niskala, Aura Nurmi, Ranya Paasonen, Riikka Pelo, Pirkko Saisio, Milja Sarkola, Helena Sinervo, Astrid Swan, Tiina Katriina Tikkanen, Saara Turunen ja Aino Vähäpesola esittelevät omat merkkiteoksensa perustellen valintojaan ja avaten samalla ajatuksiaan kirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja elämästä.

Suurteosten äärellä lukija saa selville, miksi esimerkiksi Tove Janssonin Kesäkirja on tärkeä Meiju Niskalalle ja miksi Milja Sarkola haluaa tuoda esille Lionel Shriverin romaanin Poikani Kevin. Entä mitä sanottavaa Helena Sinervolla on Herta Müllerin teoksesta Ihminen on iso fasaani? Jotkut teksteistä vetoavat enemmän kuin toiset; joidenkin lukeminen on suorastaan nautinnollista, kun taas toiset jäävät kohtuullisen pian unohduksiin. Toki se on luonnollista, kun kirjoittajia on paljon. Joka tapauksessa Suurteokset innostaa lisäämään lukulistalle taas muutaman kiinnostavan teoksen.

Kaikki antologiassa käsiteltävät teokset ovat naisten kirjoittamia, mutta sitä ei tuoda esille osoitellen. Tuodaanpahan vain esille, miksi jokin kirja löytää paikkansa oman elämän tärkeiden kirjojen kirjastosta. Siten Suurteoksia rakentaa yhdenlaisen, kiinnostavan kirjallisuuden kaanonin. Kaanonin miehisyyttä Suurteosten toinen toimittaja Saara Turunen kritisoi jo romaanissaan Sivuhenkilö, ja nyt on tarjolla jotain muuta. Tosin täytyy muistaa, että teoksen tarkoituksena ei ole luoda kattavaa kirjallisuuden katsausta vaan ennemminkin ajatuksena on tuoda esille henkilökohtaisia mieltymyksiä.

Luin Suurteoksia hitaasti: luvun silloin, toisen tällöin. Mielestäni hidas lukemisen tapa sopii kirjalle, sillä jokainen teksti saa siten sopivasti aikaa. Monen luvun äärelle haluaisin palata uudelleen, ja siksi Suurteoksia olisikin sopiva lisä omaan kirjahyllyyn. 

Suurteoksista muualla: Kirjavinkit, Reader, why did I marry him? ja Sallan lukupäiväkirja. Kannattaa lukea myös Silvia Hosseinin ansiokas kritiikki Suomen Kuvalehdestä.

Kommentit

  1. Onpa kiinnostava kirja, en ole tämän kirjan ilmestymistä huomannutkaan. Varmasti juuri sellainen kirja, jota lukee hiljalleen ja jonka haluaa omaan kirjahyllyyn. Uskon, että kirjasta saa useitakin lukuvinkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluan tämän kyllä omaan hyllyyni hankkia! Nyt oli lainassa kirjastosta, mutta tämän äärelle haluan vielä palata.

      Poista
  2. Minulla on tämä juuri loppusuoralla ja olen aivan rakastunut! Miten hienoja, puhuttelevia esseitä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o