Warma Wampira oli onnekas vampyyri jopa muiden vampyyrien mielestä. Warma asusti kukkulan huipulla raunioituvassa, hevosenkengän muotoisessa linnassa. Eräänä yönä heti iltapalansa jälkeen Warma Wampira nappasi kirjahyllystä kirjan ja palasi arkkuunsa lukemaan.
Harri István Mäki marssittaa Vampyyrikirjassaan näyttämölle varsinaisen vampyyrikavalkadin. Lukija pääsee tutustumaan toinen toistaan persoonallisempiin vampyyreihin Laiska-Lempo Lugosista Karmela Kuikuihin ja Nadja Nättimielestä Eeli Empatiukseen. Jokaisella olennolla on jokin erityispiirre, joka aiheuttaa huolta tai ainakin pientä kompastelua loputtoman elon poluilla.
Luimme Vampyyrikirjaa yhdessä kahdeksanvuotiaan kanssa. Lapsilukijaa vampyyrijoukon kommellukset hihityttivät ajoittain kovastikin: erityiseksi lempihahmoksi nousi Lazlo Luihuluu, joka asuu Pyöreälässä. Mielenkiintoista lapsen mielestä oli se, että vampyyrit nukkuvat arkuissa ja että he valvovat yöllä ja nukkuvat päivällä.
Vampyyrikirja oli pienelle lukukaverille mieluisa lukukokemus. Kirjan kansien sulkeuduttua hän kysyi, luetaanko tarinat uudelleen. Se on hyvä merkki.
Vampyyrikirja on lämminhenkinen ja mukavan humoristinen kirja, joka sopii iltalukemiseksi mainiosti. Tarinat ovat sopivan mittaisia ja ne toimivat hyvin myös itsenäisinä kertomuksina. Lapsilukijaa ilahdutti sekin, että tarinoissa oli mahdollista törmätä aiemmilta sivuilta tuttuihin hahmoihin – vähän kuin olisi tervehtinyt tuttavaa uudessa ympäristössä. Kirjailijan tekemä musta-valkoinen kuvitus toimii hyvin ja täydentää kivasti tarinoita.
Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!
Ihana!!! Tätä kirjaa pitää lukea sopiville kuuntelijoille heti kun mahdollista.
VastaaPoistaKannattaa :)
Poista