Florentino Ariza ei sen sijaan ollut lakannut ajattelemasta Fermina Dazaa hetkeksikään sen jälkeen kun tämä oli hänet peruuttamattomasti torjunut pitkän ja onnettoman lemmensuhteen jälkeen, ja siitä oli nyt kulunut viisikymmentäyksi vuotta, yhdeksän kuukautta ja neljä päivää. Hänen ei ollut tarvinnut pitää lukua unohduksesta päivittäin sellin seinille vedetyillä viivoilla, sillä päivääkään ei ollut vierähtänyt etteikö jokin tapahtuma olisi muistuttanut häntä Fermina Dazasta.
Nobel-palkitun Gabriel García Márquezin romaani Rakkautta koleran aikaan sijoittuu Etelä-Amerikkaan 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen. Karibianmeren rannalla sijaitsevassa kaupungissa tohtori Juvenal Urbino kuolee tapaturmaisesti yrittäessään saada papukaijansa alas puusta. Tohtorin hautajaisiin saapuu Jokilaivayhtiön johtaja Florentino Ariza, joka kertoo tohtorin leskelle odottaneensa tätä yli 51 vuoden ajan.
Takaumat vievät tarinan puolen vuosisadan taakse aikaan, jolloin Florentino Ariza ja Fermina Daza tapaavat. Ajat ovat senlaatuiset, että nuoren tytön ei sovi tapailla aivan ketä tahansa ja valvonta on tiukkaa. Kaikesta huolimatta ja suosiollisen hyväntekijän avustuksella nuoret kuitenkin saavat viestitettyä toisilleen ja pidettyä yllä salaista rakkauttaan kihlaukseen saakka. Kun Fermina Dazan isä saa tietää, ovat seuraukset kovat, ja tyttö päätyy matkalle, jonka aikana hän unohtaa rakastumisensa – niin isä ainakin toivoo. Mitään mittavaa juonipaljastusta en tee, kun kerron, että isän toive toteutuu ja Fermina Daza päätyy naimisiin tohtori Urbinon kanssa jäädäkseen vuosikymmeniä myöhemmin leskeksi.
Rakkautta koleran aikaan -romaania on määritelty suureksi rakkaustarinaksi, mutta romantiikantäyteistä hekumointia ei kirjan äärelle asettuvan kannata odottaa. Florentino Arizan tunteet nuoruudenrakkautta kohtaan ovat lähes pakkomielteisiä, mutta ne eivät kuitenkaan estä miestä päätymästä monen muun naisen kanssa intiimiin suhteeseen. Fermina Daza puolestaan suhtautuu rakkauteen varsin järkiperäisesti, eikä avioliittopäätöstä tohtorin kanssa tehdä suuren tunteen palossa kummankaan osapuolen taholta. Vuosien mittaan he kuitenkin oppivat rakastamaan toisiaan.
Aika monenlaista rakkautta – tai "rakkautta" – kirjan kansien väliin lopulta mahtuu. Tarinassa on runsaasti fyysisyyttä ja jotain kiehtovaa on siinä, miten Marquez kuvaa jo elämänsä ehtoopuolelle ennättäneiden tunteita ja suhtautumista niin omaan kuin toisen ikääntymiseen.
Romaanissa on kuitenkin kysymys paljon muustakin kuin rakkaudesta. Tarinassa kuvataan kiinnostavasti muuttuvaa maailmaa, kun sekä tekniikka esimerkiksi jokilaivayhtiössä että ympäristö Karibianmeren rannalla muuttuvat. Luen (tai kuuntelen) romaanista kritiikkiä, joka kohdistuu luonnon tuhoamiseen ja siihen, miten eläimet tapetaan sukupuuttoon. Jotain hersyvää ja hyvällä tavalla herättelevää kuvauksessa on, kaikessa kaameudessaan.
Jotain hersyvää on oikeastaan koko romaanissa. Tarina on täynnä yksityiskohtia ja koukeroita, ja kerronta vie mukanaan menneeseen maailmaan ja vieraaseen paikkaan. Hyvin elävää kerronta on: esimerkiksi hikisen laivamatkan kuvaus tuo vähän nahkean olon ja saa kiittämään nykymaailman ilmastointia.
Gabriel García Márquez sai vuonna 1982 Nobel-palkinnon. Kirjailija menehtyi 87-vuotiaana, vuonna 2014. Helmet-haasteessa Rakkautta koleran aikaan asettuukin kohtaan 40: 2010-luvulla kuolleen kirjailijan kirjoittama kirja.
Olipa mukava lukea postauksesi. Olen lukenut tämän aikoja, aikoja sitten, varmaankin joskus 90-luvulla. Aika mukavasti kirjan tunnelma palasi mieleen kun luin tämän. Hieno kirja!
VastaaPoistaKiitos, Anneli. Kirjailijan muuta tuotantoa en olekaan tainnut lukea. Sadan vuoden yksinäisyys odottelee hyllyssä.
PoistaTäytyypä laittaa tämä mieleen, nyt kun saatavilla äänikirjaversio ja vieläpä ihanan Jukka Pitkäsen lukemana!
VastaaPoistaÄänikirjaversioon tuovat kyllä haastetta samankaltaiset nimet ja rönsyilevyys – välillä piti palata takaisin ja selvittää, että kenestä ja mistä tässä nyt oikein puhutaan. Jukka Pitkäsen luenta kyllä toimii hyvin.
Poista