Nyt kun hän tietää, hän on samaa mieltä Cloughin kanssa. Koko juttu alkaa vaikuttaa hämäräperäiseltä. Ensin Devil's Hollowista löydetään lentokone, jonka sisällä on väärä lentäjä. Sen jälkeen huomataan Blackstock Hallin lemmikkihautausmaalla paikka, josta on äskettäin selvästi kaivettu ylös jotakin – tai joku. Sitten hautajaisiin ilmestyy merkillinen mies, Cassandran kimppuun hyökätään, ja nyt Chaz Blackstockin sikatilalta löydetään ihmisluita. Liikaa Blackstockeihin liittyviä löytöjä, liikaa arvoituksia ja liikaa luita.
Ruth Galloway on täällä taas! Sarjan seitsemännessä osassa ollaan niin tutuissa marskimaisemissa ja päädytään tälläkin kertaa selvittämään epäselvää kuolemantapausta: sodanaikaisesta lentokoneen hylystä löytyy ruumis. Jotakin epäilyttävää tapauksessa on, sen arkeologi Ruth Galloway pian huomaa. Tästä seuraakin runsaasti käänteitä sisältävä tarina rikostutkinnasta. Rikoksen selvittelyyn kytkeytyy luontevasti Ruthin oma elämä, jossa mietittävää riittää siinäkin.
Aavekenttien keskiöön asettuu norfolkilainen Blackstockien kartano. Ruumiin löytyminen kietoutuu kartanoon monin tavoin, ja Blackstockien sukusalaisuudet eivät enää pysy pimennossa, kun Ruth ja poliisivoimat alkavat tutkia tapahtumia, jotka ulottuvat vuosikymmenten taakse, toisen maailmansodan aikoihin. Sarjan entisistä osista tutulla viehättävällä tavalla norfolkilainen maisema on olennainen osa tarinaa, kuten on tietenkin myös Ruthin ja komisario Harry Nelsonin suhde. Mitä heille kuuluukaan nyt?
Ruth Galloway -sarjan ystäville tämäkin dekkari tarjoaa viehättävää ja sympaattista tunnelmaa, joka on aiemmista osista tuttu. Jossain määrin tarinan loppupuolella alkoi tuntua siltä, että samankaltaisia käänteitä on tarjoiltu aiemminkin. Mutta toisaalta kiehtova jännite Ruthin ja Nelsonin välillä saa uusia piirteitä, kun kuvioon palaa edellisosasta tuttu amerikkalaismies ja muutakin säpinää ilmaantuu. Niinpä ei voi väittää, että tässä vanhoja ideoita kierrätettäisiin uudelleen: sarja kyllä saa uusia elementtejä edetessään ja taas saa innolla jäädä odottamaan seuraavaa osaa. Siniviittainen nainen ilmestyy syyskuussa, joten hirvittävän kauan ei onneksi tarvitse odotella.
Aavekentistä kirjoittavat myös MarikaOksa ja Mai.
Helmet 2020: 38. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on puu.
 |
| Elly Griffiths: Aavekentät Tammi 2020 Alkuteos The Ghost Fields Suomentanut Anna Kangasmaa Äänikirjan lukija Krista Putkonen-Örn kesto 10 t 40 min |
Aavekenttien keskiöön asettuu norfolkilainen Blackstockien kartano. Ruumiin löytyminen kietoutuu kartanoon monin tavoin, ja Blackstockien sukusalaisuudet eivät enää pysy pimennossa, kun Ruth ja poliisivoimat alkavat tutkia tapahtumia, jotka ulottuvat vuosikymmenten taakse, toisen maailmansodan aikoihin. Sarjan entisistä osista tutulla viehättävällä tavalla norfolkilainen maisema on olennainen osa tarinaa, kuten on tietenkin myös Ruthin ja komisario Harry Nelsonin suhde. Mitä heille kuuluukaan nyt?
Ruth Galloway -sarjan ystäville tämäkin dekkari tarjoaa viehättävää ja sympaattista tunnelmaa, joka on aiemmista osista tuttu. Jossain määrin tarinan loppupuolella alkoi tuntua siltä, että samankaltaisia käänteitä on tarjoiltu aiemminkin. Mutta toisaalta kiehtova jännite Ruthin ja Nelsonin välillä saa uusia piirteitä, kun kuvioon palaa edellisosasta tuttu amerikkalaismies ja muutakin säpinää ilmaantuu. Niinpä ei voi väittää, että tässä vanhoja ideoita kierrätettäisiin uudelleen: sarja kyllä saa uusia elementtejä edetessään ja taas saa innolla jäädä odottamaan seuraavaa osaa. Siniviittainen nainen ilmestyy syyskuussa, joten hirvittävän kauan ei onneksi tarvitse odotella.
Aavekentistä kirjoittavat myös MarikaOksa ja Mai.
Helmet 2020: 38. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on puu.
Kiitos :) Ruth on mainio päähenkilö. Vaikka tilanteet olivat vakavia, minua meinasi naurattaa monessa kohdin. Varsinkin, kun Ruth oli karkaamassa...
VastaaPoistaRuth on tosiaan mainio! Ihan vain hänen takiaan sarjan parissa jatkaa mielellään, mutta on siellä kyllä muitakin mainioita henkilöitä. :)
Poista