Siirry pääsisältöön

Jennifer Niven: Yksi täydellinen päivä

Entä jos elämä voisi olla tällaista? Pelkkiä onnellisia palasia, ei yhtään kamalia eikä edes lievästi epämiellyttäviä. Entä jos voisimme leikata pahat palat jutut pois ja pitää vain hyvät? Niin minä tahtoisin tehdä Violetin kanssa – antaa hänelle vain hyvän ja pitää pahan poissa, niin että meillä olisi aina ympärillämme pelkkää hyvää.
Jennifer Niven: Yksi täydellinen päivä
Karisto 2017
Alkuteos All the Bright Places 2015
Suomentanut Leena Ojalatva
405 sivua

Jennifer Nivenin romaanin Yksi täydellinen päivä päähenkilöt ovat nuoret Violet ja Finch, joiden kautta tapahtumia nähdään ja koetaan. Romaani on suunnattu nuorille aikuisille mutta ajattelemisen aihetta se antaa kyllä monen ikäisille.

VIolet ja Finch tapaavat toisensa koulun kellotornin ulokkeella, missä molemmat ajattelevat kuolemaa. Kuolema on nuorten ihmisten elämässä epätavallisen vahvasti läsnä: Violet on menettänyt hiljattain sisarensa onnettomuudessa, ja Theodore Finch puolestaan kysyy itseltään aamulla: Onko tänään hyvä päivä kuolla?

Rikkinäiset opiskelijat päätyvät yhdessä tekemään maantiedon projektia. Sen myötä Finch saa autettua Violetia tarttumaan elämään uudelleen pitkän hiljaiselon jälkeen. Samalla nuorukainen salaa taitavasti monia oman elämänsä kipukohtia niin Violetilta kuin kaikilta muiltakin. Sanoilla voi piilottaa paljon, varsinkin heittäytymällä ironiseksi. Sanat ovatkin tärkeitä erityisesti Finchille, mutta myös Violetille.

Yksi täydellinen päivä on hyvin kirjoitettu ja vetävä romaani, jonka jännite syntyy kysymyksestä, mitä Violetille ja Finchille tapahtuu. Molemmilla on henkisesti vaikeaa, mutta siinä, miten lähiympäristö nuoriin suhtautuu, on eroja. Violetin vanhemmat ovat tiiviisti läsnä tyttärensä elämässä, kun taas Finchin on helppoa esittää kotonaankin, että kaikki on hyvin. Kotona on totuttu siihen, että poika on erikoinen, eikä edes siihen, että hän katoaa päiviksi, suhtauduta vakavasti.

Mielenterveyden ongelmia romaanissa kuvataan koskettavasti ja uskottavasti. Erityisesti Finchin kautta muotoutuu kuva nuoresta, joka tunnistaa ongelmiaan mutta on hyvin taitava piilottelemaan niitä. Kirjaa lukiessa tulee väistämättä pohtineeksi, mitä seuraisi, jos ihmiset kohtaisivat toisensa todemmin ja aidommin.

Romaani käsittelee tärkeitä teemoja, kuten mielenterveyttä ja kuolemaa. Jossain määrin ongelmallisena pidän sitä, että tarina ajautuu tietyssä mielessä luomaan romanttista kuvaa vakavasta aiheesta, enkä siksi varauksetta romaania suosittelisi ihan jokaiselle nuorelle. Toisaalta romaanista löytyy myös faktatietoa siitä, mihin voi ottaa yhteyttä, jos maailma muuttuu liian mustaksi.

Helmet 2019 -lukuhaasteesta kuittaan tämän romaanin myötä viimeisen puuttuvan kohdan, eli 9. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja. Veljeni tytär suositteli Nivenin teosta minulle. Koko haastelistani löytyy täältä.

Tästä romaanista ovat kirjoittaneet myös Heidi, Suketus, Evaria, Venla ja Hanna.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mauri Kunnas: Hui kauhistus!

"- Äiti, minkä tähden me oikein kummittelemme? kysyy Hemppa.
- Jaa-a, luulenpa, että ihmisten elämä olisi aika tylsää ilman jännittäviä kummitusjuttuja."
Meillä on ollut tapana, että yritämme hankkia omaan kirjahyllyyn kirjat, joiden pohjalta tehdyt teatteri- tai muut esitykset olemme lasten kanssa nähneet. Esimerkiksi Fedja-setä, kissa ja koira sekä Ronja, ryövärintytär on nähty teatterissa. Tämän nyt esittelyssä olevan Hui Kauhistuksen! näimme lastenoopperana Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 2006. Hankin kirjan omaksi jo tuolloin, mutta koska se katosi, ostin tilalle uudemman painoksen pari vuotta sitten.

Hui Kauhistus! koostuu pienistä tarinoista, joissa käsitellään pelkoja sympaattisella tavalla. Esimerkiksi ensimmäisessä tarinassa, joka on nimeltään Kummitusten yö, esillä ovat Pippendorfin kartanon kummitukset, jotka valmistautuvat yötä varten. Äiti komentaa perhettään pukemaan ylle puhtaat lakanat, ja kummitteleminen on kuin mitä tahansa tavallista työtä.
Vaari vingutt…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…