Siirry pääsisältöön

Alex Michaelides: Hiljainen potilas

"Alician asianajaja oli niin ikään paikalla, mutta Alicia pysyi vaiti koko tapaamisen ajan. Silloin tällöin hänen kalvakat huulensa värähtelivät, mutta ääntä ei kuulunut. Hän ei vastannut ainoaankaan kuulustelijan esittämään kysymykseen eikä sanonut mitään edes siinä vaiheessa, kun tämä syytti häntä Gabrielin murhasta ja määräsi hänet pidätettäväksi. Alicia ei suostunut sen enempää kiistämään kuin myöntämäänkään syyllisyyttään.
Hän ei puhunut enää koskaan."
Alex Michaelides: Hiljainen potilas
Gummerus 2019
Alkuteos The Silent Patient 2019
Suomentanut Antti Autio
454 sivua

Hiljainen potilas kertoo nimensä mukaisesti hiljaisesta potilaasta. Hän ei ole pelkästään hiljainen vaan lähes täysin eristäytynyt muista ja oikeastaan kaiken vuorovaikutuksen ulottumattomissa.

Hiljainen potilas on Alicia Berenson. Hän on taiteilija ja murhaaja, joka ampui raa'asti aviomiehensä ja vaikeni sen jälkeen. Yleisen mielipiteen tuomitsema nainen näyttäytyy tarinassa monenlaisessa valossa: jonkun mielestä hän on väkivaltainen ja arvaamaton, jonkun mielestä herkkä ja kykenemätön tappamaan ketään. Mikä on totuus?

Sitä ryhtyy selvittämään psykoterapeutti Theo Faber. Hän pestautuu töihin oikeuspsykiatriseen laitokseen, jossa Alicia on hoidettavana. Theo haluaa saada naisen puhumaan ja kertomaan, mitä oikein tapahtui.

Tästä kaikesta seuraa monipolvinen ja kiehtova trilleri, joka vie ihmismielen syvyyksiin ja osoittaa, miten mielen rikkoutuminen voi tapahtua. Kuka lopulta on mieleltään ehyt ja terve ja kuinka ihmissuhteet vaikuttavat ihmismieleen? Kuka on luotettava, kuka ei?

Minut Hiljainen potilas onnistui viemään harhaan moneenkin kertaan. Vastaukset heränneisiin kysymyksiin saadaan vasta kirjan lopussa, ja hurja vyyhti teokseen kaiken kaikkiaan rakentuu. Intensiteetti säilyy hyvin, ja varsinkin loppupuolella tuntui vaikealta laskea kirjaa pois käsistä, niin suuresti kiinnosti tietää, mitä kaiken takana lopulta oikein on. Selvitys onnistuu yllättämään, jos toki hieman joudun nikottelemaan nielläkseni kaiken, mitä vastaan tulee.

Psykologisena trillerinä Hiljainen potilas toimii vallan mainiosti. Totesin kirjan lopussa, että aika olennainen asia minulta jäi havaitsematta juonenkulussa. Jos sen olisin havainnut, olisin oivaltanut aiemmin enemmän. Pidin siitä, miten mielikuvituksellinen juoni trilleriin rakentui, ja suosittelen vetävää kertomusta heille, jotka haluavat uppoutua psykologiaa, taidetta ja salapoliisityötä yhdistävään kokonaisuuteen.
Teos oli omakuva, ja Alicia nimesi sen kankaan vasempaan alanurkkaan maalamillaan kreikkalaisilla aakkosilla.
Niistä muodostui yksi ainoa sana:
Alkestis.
Kiitos kustantajalle ennakkokappaleesta.

Tästä trilleristä kirjoittavat myös Mari, TakkutukkaRiitta, Tuija ja Mai.

Keski-kirjastojen lukuhaasteesta kuittaan kohdan 21. Kirja, jossa käsitellään jotain sairautta.

Kommentit

  1. Tässä oli jotain raikasta ja uudenoloista: onnistunut veto! Oiva juonenkipeputus, yllätyksellinen loppuratkaisu ja ilmeikäs kerronta, joka ei huoju.
    Tervetullut uutukainen ja mielenkiintoista onkin jäädä seuraamaan mille urille kirjailija tuotantonsa jatkossa kuljettaa.
    - Hyvä ja komplisoitu kysymys jää väreilemään ilmaan: Mikä on se korsi joka kulloinkin katkaisee kamelin selän??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kyllä jäi mieleen! Ja tuo esittämäsi kysymys on varsin olennainen. Alician osakseen saama kohtelu on jotain, mitä jää väkisin miettimään.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii