Siirry pääsisältöön

Elly Griffiths: Käärmeen kirous

"Neil Tophamin kuolema voi tietysti olla luonnollinen, mutta ajatus ruumiista, joka makaa kauan sitten kuolleen vainajan vieressä, on jotenkin häiritsevä. Ja ne kirjeet. Nelson on erään aiemman tapauksen yhteydessä joutunut tekemisiin nimettömien kirjeiden kanssa. Tophamin pöytälaatikosta löytyneiden kirjeiden sävyssä on tarpeeksi menneisyyden kaikuja nostattamaan niskakarvat pystyyn."
Elly Griffiths: Käärmeen kirous
Tammi 2018
Alkuteos A Room Full of Bones 2012
Suomentanut Anna Lönnroth
331 sivua

Ruth Galloway alkaa olla niitä kirjallisia hahmoja, joiden edesottamuksiin on päästävä perehtymään aika ajoin. Käärmeen kirous on Ruth Galloway -mysteerien neljäs osa, suomennettuna on jo viideskin, Korppikuningas, ja ensi syksynä on tulossa Kadonneet ja kuolleet. Gallowayn ystäville siis riittää luettavaa ja odotettavaa.

Käärmeen kirouksessa liikkeellepaneva voima on kuolemantapaus museossa. Suunnitellut juhlallisuudet museossa joudutaan siirtämään sivuun ja tapausta selvittämään kutsutaan komisario Harry Nelson. Arkeologi Ruth Galloway ajautuu toki hänkin mukaan tapauksen tutkintaan.

Kuolemantapauksen tutkinnan myötä selviää, että menehtyneen tausta ei ole aivan puhtoinen, mutta eipä ole museonkaan. Suuri eettinen kysymys on se, kenellä on oikein aboriginaalien luihin, joita vaaditaan palautettaviksi Australiaan. Mystisyyttä tarinaan tuovat uskomukset kirouksista, jotka vainoavat väärin toimivia. Realistitkin ajautuvat pohtimaan yliluonnollisten voimien olemassaoloa, kun vyyhtiin sekoittuu toinenkin yllättävä kuolema.

Kaikki ei pyöri vain museon ympärillä, vaan olennaisena miljöönä esillä on myös museon omistajan, lordi Smithin, pyörittämä ratsutalli. Miksi hevoset sairastuvat niin usein? Mitä Smithin perheessä oikein on meneillään? Kuka uhkaili lordia?

Lopulta palaset loksahtelevat näppärästi kohdilleen mystiikan maustamana. Sekä Harry Nelson että Ruth Galloway ovat tällä kertaa enemmänkin sivusta tapahtumia seuraavia kuin ratkaisevia toimijoita, mutta hyvinhän tämä toimii näinkin. Ruth Galloway -mysteerien ystäville tarjolla on tuttua menoa, joka ei suuresti sykettä kohota mutta on mainiota ajanvietettä.

Lisää muualla: Kirsin kirjanurkka, Yöpöydän kirjat, Oksan hyllyltä ja Luetut.net.

Keski-kirjastojen lukuhaaste: 39. Kirjassa harrastetaan jotain urheilulajia 
Helmet-lukuhaaste 2019: 46. Kirjassa on trans- tai muunsukupuolinen henkilö.

Kommentit

  1. Tämä oli ensimmäinen sarjan kirja, josta en pitänyt kovin paljon, mutta seuraavasta taas tykkäsin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ehkä jäi vähän edellisiä laimeammaksi. Mutta odotukset ovat suuret seuraavaa kohtaan!

      Poista
  2. Ruth Galloway on vienyt mukanaan. Pahus, kun juuri sain kirjastosta uusimman suomennoksen Vippi-lainaan ja menivät taas lukusuunnitelmat sekaisin. Mainiota ajanvietettä, tosiaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minutkin, seuraava on jo odottamassa. Mukavasti tarinat onnistuvat viemään ajatukset muualle.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok