Siirry pääsisältöön

Kai Aareleid: Korttitalo

"Yhdessä asiassa olet väärässä: en ole salannut sinulta mitään. En vain ole osannut kertoa siitä."
Kai Aareleid: Korttitalo
S & S 2018
Alkuteos Linnade põletamine 2016
Suomentanut Outi Hytönen
333 sivua

Vuonna 1998 Tiina saapuu kesäkotiin, joka on myllätty ylösalaisin. Aikansa kaaosta ihmeteltyään Tiina huomaa, että talosta on kadonnut se ainoa esine, joka on ollut vain hänen:
Se ei ollut mikä tahansa muotokuva. Se oli isä.
Suljin silmäni.
Tapetin tummasta läikästä aukesi tunneli kalvakkaan marraskuuhun kolmekymmentäkuusi vuotta sitten.
Havainnosta alkaa matka vuosien taakse siihen, kun Tiinalle tuodaan – tavallaan – uutinen; siihen, kun äiti ja isä tapaavat; siihen, kun äiti lähtee. Pienen perheen yksityisen elämän ympärille kietoutuu yhteiskunta, jossa tapahtuu paljon. Merkityksellisempää nuorelle Tiinalle ehkä on kuitenkin se, mitä tapahtuu hänen perheessään ja perheelleen, vaikka yksityinen yleiseen kietoutuukin niin, että tapahtumien syy-seuraussuhteita on välillä vaikea erottaa. Tiina kuitenkin näkee, kokee ja ymmärtää enemmän kuin vanhemmat kenties aavistavatkaan.

Joka tapauksessa sota vaikuttaa siihen, että Tiina ylipäätään syntyy. Tiinan Liisi-äiti jää leskeksi, kun hänen miehensä kaatuu sodassa, ja isä Peeter puolestaan joutuu luopumaan rakastetustaan poliittisten syiden takia. Liisi ja Peeter menevät naimisiin ja elävät kohtuullisen hyvää elämää sodanjälkeisessä Tartossa verrattuna moneen muuhun. Peeterillä kuitenkin on harrastus, joka on vaarallinen ja ajaa miehen lopulta tuhoon.

Korttitalo on melankolinen ja tummasävyinen kertomus, jossa on runollista kauneutta. Aareleid kirjoittaa viehättävästi siitä, miten liian paljon jää sanomatta, miten tärkeitä asioita painetaan hiljaisuuteen salaisuuksiksi. Olennainen kysymys on sekin, mitä ihmisestä jää jäljelle, ja sitäkin romaanissa pohditaan kauniisti.

Kai Aareleidin romaanista muissa blogeissa: Kirja vieköön, Kirjarouvan elämää ja Hemulin kirjahylly.

Helmet 2018: 35, entisen itäblokin maasta kertova kirja.

Kommentit

  1. Kuljettiinkin näköjään aivan tasatahtia Tarton kaduilla:) Mainio lukukokemus, joka antoi ajattelemisen aihetta eikä toden totta jättänyt kylmäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän kohdalla jäin miettimään, että toinen lukukerta antaisi varmaan vielä enemmän. Ajattelemisen aihetta tarina tosiaan antaa.

      Poista
  2. Tämä oli todella kaunis ja jotenkin hienovarainen. Tutustuin Aareleidin runoihin joskus keväällä Viro-instituutin jossain Nippernaatissa. Tykkäsin niistäkin tosi paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runoihin pitäisikin tutustua, koska tässä kieli viehätti niin kovin.

      Poista
  3. Onpa hyvä vinkki juuri tuohon Helmet-haasteen kohtaan, jonka olen jo meinannut jättää tyhjäksi. Minäkin voisin kokeilla tätä, kuulostaa kyllä oikein hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuo haastekohta innosti tähän tarttumaan, Riitan suosituksen ohella. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä

Alkuvuosina yritin säilyttää sen vahvan tunteen, joka oli liittänyt minut Nicolasiin ja Teresaan. He olivat minulle nyt vielä välttämättömämpiä kuin silloin, koska he määrittivät, millainen halusin olla, syyn, miksi olin lähtenyt, ja ainoan syyn, miksi voisin palata. On piikkejä, jotka tekevät kipeää vasta silloin, kun niitä yrittää vetää ulos lihasta. Minun tapauksessani piikillä oli nuo kaksi nimeä. Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä Otava 2024 alkuteos Il ladro di quaderni  2023 suomentanut Helinä Kangas 248 sivua Ystävyyden oppimäärä on kertomus siitä, miten oppimattomasta sikopaimenesta tulee maineikas koomikko, jonka monologit viihdyttävät ihmisiä. Kaikki alkaa vuodesta 1942, kun pieneen Tora e Piccillin kylään Italiaan saapuu Mussolinin käskystä joukko juutalaisia peltotöihin. Heidän joukossaan on Nicolas, kaunis nuorukainen, jonka pahoinpitelyn osallistuu ontuva sikatilan poika Davide, romaanin minäkertoja.  Vaikka nuorukaisten välit eivät ole alkuun kovin lupaavat, he...