Siirry pääsisältöön

Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää

"Nykyään yksinäisyys on uusi syöpä: se on jotain hävettävää ja kiusallista, johon siitä kärsivä on jollakin epämääräisellä tavalla itse syypää. Se on hirveä parantumaton vaiva — niin kauhistuttava, ettei sitä uskalla edes mainita. Muut eivät halua kuulla puhuttavan siitä, koska pelkäävät, että joutuvat kärsimään siitä itsekin tai yllyttävät kohtalon koettelemaan heitä jollakin sen kaltaisella vitsauksella."

Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
(WSOY 2018)
Alkuteos Eleanor Oliphant is Completely Fine
Suomentanut Sari Karhulahti
431 sivua

Eleanor Oliphant on nuori nainen, joka jää mieleen. Hänellä on epäselvä menneisyys; takanaan jotain, minkä hän haluaa unohtaa. Rauhaan menneisyys ei kuitenkaan häntä jätä, ei tietenkään, vaan on läsnä esimerkiksi painajaisina ja epämääräisinä muistoina. Eleanor elää säännönmukaista elämää: hoitaa työnsä ja viettää viikonloput varsin omintakeisella tavalla. Omintakeinen hän on muutenkin, sillä hän katselee maailmaa tavalla, jolle ei aivan heti vertaista löydä.

Eleanor on erityinen sekoitus menetettyjä mahdollisuuksia ja uskoa elämään. Hän ei varsinaisesti ole mikän säihkyvä sankaritar mutta hänessä on jotain niin lämmintä ja viehättävää, että hänen puolelleen on helppo asettua. Hänen puolestaan jännittää ja hänelle toivoo hyvää samalla kun se, miten erityisesti eräs tietty henkilö hänelle puhuu, saa kiukustumaan hänen puolestaan.

Eleanorin kohtalo voisi olla surkea, ellei sattumus muuttaisi hänen rutiinejaan toisiksi. Hän on niitä, jotka pärjäävät näennäisesti kohtalaisesti, jopa ihan hyvin, mutta silti on selvää, että kaikki ei ole kunnossa. Se, mikä Eleanorin elämän on taivuttanut väärään suuntaan, selviää vähitellen. Ja mitä kaikkea lopulta paljastuukaan! Eikä voi mitään, Eleanorille kuuluu ihan hyvää vie mukanaan niin, että yli 400 sivua tuntuu lopulta puolet vähemmältä.

Pidin oikein paljon Gail Honeymanin tavasta kirjoittaa. Hän rakentaa tarinaa koukuttavasti sortumatta hätäilemään, ja päähenkilö on eittämättä yksi kiinnostavimpia kirjallisuuden hahmoja viime aikoina. Tarina etenee jouhevasti mutta höttöiseksi se ei missään tapauksessa jää. Yksinäisyyttä käsitellään riipaisevasti ja tunteisiin vedoten, sortumatta liialliseen mässäilyyn. Eleanorin ääni on ihastuttavan erikoinen ja toimiva.

Eleanorille kuuluu ihan hyvää olisi ollut lähes täydellinen romaani, jos ei lopussa olisi heitetty märkää rättiä silmille. En oikein löytänyt perusteluja lopun yllätykselle, mutta lopulta se on vain pieni yksityiskohta, joka ei minua miellyttänyt. Pääasia on, että Eleanorille voi lopulta kuulua hyvää.

Romaanista muualla: Oksan hyllyltä, KirjaluotsiRakkaudesta kirjoihin, Kulttuuri kukoistaa ja Kirjasähkökäyrä.

Helmet 2018: 22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin.

Kommentit

  1. Eleanor on todella hyvä päähenkilö kaikkine ongelmineen. Tämä on nykyajan ruma ankanpoikanen tarina. Minustakin tarinassa oli outoja käänteitä, mutta ihan mahdollisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vertaus rumaan ankanpoikaseen! Eleanor on tosiaan henkilönä hyvä, suorastaan mainio. Jää mieleen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok