Siirry pääsisältöön

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää

"Poskiani poltti. Katselin, kuinka hän ohjasi pyörätuoliaan kapeassa eteisessä, ja ennen kuin tajusin mitä tein, minulta pääsi: 'Ei sinun silti tarvitse käyttäytyä kuin mikäkin kusipää.'"

Jojo Moyes:
Kerro minulle jotain hyvää
(Gummerus 2015)
Alkuteos Me Before You
Suomentanut Heli Naski
476 sivua
Äänikirjan lukija Mervi Takatalo
Äänikirjan kesto 15 t 47 min.

Jojo Moyesin teoksiin olen suhtautunut pitkään hyvin ennakkoluuloisesti, nolona sen tunnustan. Vaikka luottoihminen mainitsi useamman kerran, että kannattaa Moyesin kirjoihin tutustua, en uskonut. Kerro minulle jotain hyvää osui kuitenkin lopulta silmiini Storytelin valikoimista ja päätin antaa romaanille mahdollisuuden. Vaikka viihteellisyys arvelutti ja vaikka olin päättänyt, että Jojo Moyesin kirjat eivät ole minun kakkupalani.

Niin sitä ihminen voi yllättyä ja todeta ennakkoluulonsa tuulesta temmatuiksi. Olin väärässä, sen voin tunnustaa. Kerro minulle jotain hyvää yllätti myönteisesti ja upposi pitkästä aikaa ajatuksiini niin, että olisin halunnut keskustella kirjan tapahtumista jonkun kanssa vähän väliä.

Tarinan lähtökohta on traaginen. Will, joka ennen eli täyttä elämää, on onnettomuuden jäljiltä liikuntakyvytön, lähes täysin muiden armoilla. Willin henkilökohtaiseksi avustajaksi palkataan Louisa Clarke, joka ei varsinaisesti ole mikään sisar hento valkoinen. Alkuun kaksikon välejä voikin parhaimmillaankin kuvata viileiksi, mutta viimein (toki!) yhteinen sävel alkaa löytyä.

Traagisemmaksi tarina vain muuttuu. Louisa Clarke ei tiedä koko totuutta, miksi hänet palkataan Willin avustajaksi, mutta viimein asianlaita selviää. Sitten ollaankin suuren eettisen kysymyksen äärellä, ja selvää on, että yksiselitteisen oikeaa vastausta ei ole.

Kerro minulle jotain hyvää on viihdettä, jossa on runsaasti kliseisiä chick litiin kuuluvia aineksia. Siinä on kuitenkin myös syvyyttä, joka jää mietityttämään. Lämmin huumori naurattaa ja toisaalta tarina myös itkettää. Tunteisiin vetoavaa viihdyttävää tarinaa kaipaavalle tämä romaani sopii erinomaisesti.

Helmet 2018: 3. Kirja aloittaa sarjan. Louisa Clarken elämää päästään seuraamaan myös romaaneissa Jos olisit tässä ja Elä rohkeasti.

Kommentit

  1. Oi, tämä on ihana kirja! Tykkään itse Jojo Moyesista, sillä hän kirjoittaa kevyesti, mutta silti kirjoista löytyy myös niitä vakavampia aiheita ja jotain ajateltavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä löysin Moyesista uuden suosikkini. :) Pidän juuri siitä, että ilmaisu on kevyttä mutta sisällöstä löytyy syvyyttä.

      Poista
  2. Tämä kirja toimi hyvin myös elokuvanakin, joka tuotatti miun silimiini useamman kyyneleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuvan haluaisinkin nähdä! Kiinnostaa kovasti, miten tarina on onnistuttu siirtämään valkokankaalle.

      Poista
  3. Minäkin pidin tästä, mutta jatko-osa oli mielestäni melko "turha". Kolmatta osaa (Still me) en aio edes lukea. Muutamia muita Moyesin kirjoja olen lukenut ja ovat olleet genressään ihan hyviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. After You -romaanin kuuntelin juuri, ja kyllä se jäi aika latteaksi tämän rinnalla. Aion silti vielä antaa Moyesille mahdollisuuden, kun nyt kerran olen häneen tutustunut.

      Poista
  4. Minulle kävi ihan samoin - hirveät ennakkoluulot, tämä ei voi olla hyvä, ja sitten liikutuinkin ihan oikeasti. :) Moyesissa parasta on se, että syvyyttä löytyy kevyen pinnan alta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Hirveän höttöinen chick lit ei ole minun juttuni, mutta pinnan alta löytyy jotain syvempää, olen usein aika myyty. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii