Siirry pääsisältöön

Seita Rönkä: Koutamäen noita

"Nainen oli huikaisevan kaunis.
Muuta ei juuri tiedettykään.
Kukaan ei tiennyt, mistä hän oli tullut ja miksi."


Seita Rönkä:
Koutamäen noita
(Haamu 2018)
223 sivua

Näin pääsiäisenä sopineekin mainiosti kirjoittaa muutama sana uudesta kotimaisesta nuortenkirjasta, jossa kohdataan niin noita kuin mystisiä voimiakin. Koutamäen noita vie pieneen Koutamäen kylään, minne muuttaa upporikas ja salaperäinen Katariina Bergström. Uteliaita kyläläisiä kaihtava kaunotar tietenkin herättää villejä arvailuja varsinkin, kun neidillä tuntuu olevan erikoisia projekteja eikä mukana muuttava eläinlaumakaan ole aivan tavallisimmasta päästä. Koirista ei voi olla varma, ovatko ne susia vai koiria, ja sysimusta arabi vasta erikoinen onkin.

Lone on kylän asukkaita mutta muista poiketen tyttö ei ole kovinkaan kiinnostunut uudesta tulijasta. Lone on enemmän kiinnostunut omasta rauhastaan mutta huomaa pian päätyneensä mystisen hevosen pauloihin, vaikkei edes hevostytöksi tunnustaudu.

Hevosen kanssa Lone päätyy lopulta varsin erikoisille retkille. Outoa on, että hevosen selässä Lone pääsee vaikeuksitta metsälammelle, mutta yksinään tyttö ei lampea löydä, vaikka kuinka käyttäisi apuvälineitä. Mikä paikka arvoituksellinen lampi oikein on?

Entä onko neiti Bergströmillä todella outoja voimia? Mitä Lone sairastuessaan todella kokee, mitä hän vain kuvittelee?

Lopulta arvoituksiin saadaan ratkaisuja. Aivan ilman mutkia ei määränpäähän päästä, ja todellisuuden rajoja koetellaan tarinassa useamman kerran, kun Lone selvittää uuden naapurinsa salaisuuksia.

Seita Rönkä on kiinnostava uusi kotimaisen nuortenkirjallisuuden tekijä. Hän on luonut Lonesta omaperäisen mutta uskottavan hahmon, jonka ilmaisu saa paikoin hykertelemään.
Etuistuimelta materialisoitui ulkoilmaan jakkupukuinen, pitkä ja suoraryhtinen nainen.
Todellisesta maailmasta ja mystisyydestä muotoutuu Röngän käsissä kiehtova kokonaisuus, jonka parissa viihtyy hyvin. Kun aletaan lähestyä loppuhuipennusta, ei kirjaa aivan helposti laske käsistään.

En tiedä, onko Koutamäen noita jonain päivänä saamassa jatkoa. Toivon, että on, sen verran kiintoisan päähenkilön ja maailman Rönkä on esikoisteokseensa taikonut. Ja eräisiin asioihin olisi mukava saada lisää sisältöä tulevaisuudessa.

Koska Lonella on kaksi äitiä, solahtaa Röngän teos nätisti Helmet 2018 -haasteen kohtaan 27: Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii