"Niiasin uudestaan ja sopersin typertyneenä jonkinlaisen kiitoksenkin. Vasta hetken päästä ymmärsin äidin ja apteekkarskan puheista, että minun pitäisi lähteä Helsinkiin uuteen palveluspaikkaan.
- Muistaahan Hilma minun sisareni Augusta Ahlstedtin, joka poikkesi meillä uutenavuotena matkalla asessori Lagerborgin hautajaisiin?"
Nimettömät avaa Järjen ja tunteen tarinoita -sarjan, joka kuvaa itsenäistyvän Suomen historiaa kahden nuoren naisen elämänpolkujen kautta. Hilma on piikatyttö, josta kasvaa vahva ja itsenäinen ompelijatar. Anna puolestaan on pappisperheen tytär, jolla on aikaa haaveilla ja mahdollisuus opiskella. Molemmat päätyvät Helsinkiin Augusta Ahlstedtin katon alle: Hilma piiaksi ja Anna tätinsä kaitsemaksi opiskelijaksi. Vaikka naiset ovat eri yhteiskuntaluokista, syntyy heidän välilleen yhteys.
Historiallisen sarjan avausjakso sijoittuu 1800-luvun loppuun, kun isänmaallisuus nostaa päätään ja toisaalta idästä kantautuu ajoittain huolestuttavia uutisia. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä Anna ja Hilma elävät omaa elämäänsä, tekevät omia valintojaan ja kasvavat kohti aikuisuutta. Vaikka toinen on piika ja toinen parempiosainen opiskelija, ovat molemmat eräänlaisia rajojen rikkojia. Hilma ei liiemmin kuvia kumartele ja Anna puolestaan haluaa opiskella ja hankkia ammatin itselleen.
Kiinnostavinta antia tässä romaanisarjan osassa on luokkayhteiskunnan kuvaus. On mielenkiintoista, miten päähenkilöiden asemat vaikuttavat heidän tekemisiinsä niin paljon. Ajankuva on mielestäni hyvinkin todentuntuinen, ja vaikka Mustosen romaanit käsittääkseni historialliseen viihdekirjallisuuteen lasketaan, on tarjolla paljon muutakin kuin kepeää romantiikkaa. Henkilöhahmot ovat hekin kiinnostavia, ertiyisesti Anna ja Hilma, joskin Augusta Ahlstedt on ainakin näin alussa melko yksiulotteinen. Eräänlainen rajojen rikkoja silti hänkin: 1800-luvun lopussa matkusteleva ja itsellinen nainen ei tainnut olla kovin usein vastaan asteleva olento.
Tämän kuuntelin äänikirjana samoin kuin jo aiemmin sarjan kakkososan, joka on nimeltään Mustasukkaiset. Nyt on kakkososa uusintakuuntelussa ja sarjan seuraavat osat odottavat puhelimessani vuoroaan.
Tästä historiallisesta romaanista on kirjoitettu myös seuraavissa blogeissa: Kirjamielellä, Luettua ja Sivujen sanat.
Helmet 2017: 38. Kirjassa mennään naimisiin.
- Muistaahan Hilma minun sisareni Augusta Ahlstedtin, joka poikkesi meillä uutenavuotena matkalla asessori Lagerborgin hautajaisiin?"
 |
| Enni Mustonen: Järjen ja tunteen tarinoita - Nimettömät (Otava 2004) Äänikirjan lukija Erja Manto Kesto 8h 16min. |
Historiallisen sarjan avausjakso sijoittuu 1800-luvun loppuun, kun isänmaallisuus nostaa päätään ja toisaalta idästä kantautuu ajoittain huolestuttavia uutisia. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä Anna ja Hilma elävät omaa elämäänsä, tekevät omia valintojaan ja kasvavat kohti aikuisuutta. Vaikka toinen on piika ja toinen parempiosainen opiskelija, ovat molemmat eräänlaisia rajojen rikkojia. Hilma ei liiemmin kuvia kumartele ja Anna puolestaan haluaa opiskella ja hankkia ammatin itselleen.
Kiinnostavinta antia tässä romaanisarjan osassa on luokkayhteiskunnan kuvaus. On mielenkiintoista, miten päähenkilöiden asemat vaikuttavat heidän tekemisiinsä niin paljon. Ajankuva on mielestäni hyvinkin todentuntuinen, ja vaikka Mustosen romaanit käsittääkseni historialliseen viihdekirjallisuuteen lasketaan, on tarjolla paljon muutakin kuin kepeää romantiikkaa. Henkilöhahmot ovat hekin kiinnostavia, ertiyisesti Anna ja Hilma, joskin Augusta Ahlstedt on ainakin näin alussa melko yksiulotteinen. Eräänlainen rajojen rikkoja silti hänkin: 1800-luvun lopussa matkusteleva ja itsellinen nainen ei tainnut olla kovin usein vastaan asteleva olento.
Tämän kuuntelin äänikirjana samoin kuin jo aiemmin sarjan kakkososan, joka on nimeltään Mustasukkaiset. Nyt on kakkososa uusintakuuntelussa ja sarjan seuraavat osat odottavat puhelimessani vuoroaan.
Tästä historiallisesta romaanista on kirjoitettu myös seuraavissa blogeissa: Kirjamielellä, Luettua ja Sivujen sanat.
Helmet 2017: 38. Kirjassa mennään naimisiin.
Olen monta kertaa ajatellut kuunnella tämän sarjan äänikirjoina, mutta aina se on vaan jäänyt. Erja Manto lukijana on minulle todellinen vetovoimatekijä, sillä olen tähän mennessä pitänyt juuri hänen lukemistaan äänikirjoista eniten. :)
VastaaPoistaps. blogisi ulkoasu on ihanan raikas!
Äänikirjana tämä, kuten myös sarjan toinen osa, toimi mielestäni oikein hyvin. Kannattaa siis kokeilla! Kiitos!
Poista