Siirry pääsisältöön

Sofi Oksanen: Norma

"Äänensävy oli tunnusteleva ja Norma säikähti sen vaikutusta. Vaikka kihinä päänahassa muistutti vieressä seisovan miehen olevan uhka, hän halusi kuulla, mitä Lambertilla oli kerrottavana Reijo Rossista ja hänen teki mieli tarttua Lambertin tarjoukseen, tuskin yhdestä lasillisesta olisi haittaa; mutta heti kun ajatus oli vilahtanut hänen päässään, hän tunsi hiusjuurten kiristyvän kuin ne tukistaisivat häntä ja se palautti hänet järkiinsä."
Sofi Oksanen: Norma
(Like 2015)
304 sivua
Sofi Oksasen romaani kantaa päähenkilönsä nimeä. Norma on nainen, joka on juuri menettänyt äitinsä ja jolla on kannettavanaan erikoinen salaisuus hiuksissaan. Tuon salaisuuden myötä Norman hiukset ovat kuin teoksen merkittävä sivuhenkilö: ne kertovat kantajalleen viestejä, varoittavat ja rauhoittavat.

Kun tarina alkaa, on Norman äiti juuri kuollut heittäydyttyään metron alle. Onko selitys kuitenkaan niin yksinkertainen? Norma alkaa selvittää, mitä oikein tapahtui, ja päätyy keskelle omituista vyyhtiä, jossa on mukana äidin viimeiseksi jäänyt työtoveri Marion ja hänen sukunsa, Lambertin suku. Äitinsä jäämistön myötä Norma matkaa menneisyyteen, saa kuulla Lambertin suvun ja isänsä yhteydestä, äidin hyvän ystävän, Marionin äidin, kohtalosta, ja kaltaisestaan luonnonoikusta, Evasta. Samalla selviää äidin vahva halu suojella tytärtään ajojahdilta. Kääntyykö suojelunhalu kuitenkin hyötymiseksi tai liian voimakkaaksi haluksi pitää kiinni, ohjailla toisen elämää?

Norma on kiehtova ja viihdyttävä. Tavalliseen arkeen limittyy ripaus maagisuutta, kun Norman hiukset elävät omaa elämäänsä. Intertekstuaalisena lähteenä toimii satu Tähkäpäästä, mutta aivan omalakisensa kokonaisuus romaani on. Hiukset ovat teoksessa niin runsaasti läsnä, että ne nousevat motiiviksi saakka, ja lukiessa tulee hämmästellen pohtineeksi sitä, miten merkittäväksi asiaksi hiukset voivat naisen elämässä nousta. Eivätkä ne jää vain naisen asiaksi, vaan hiusbisneksessä ovat mukana myös miehet, eikä liiketoiminta aina kestä päivänvaloa.

Hiusalan ohella mukana on myös muitakin eettisesti arveluttavia aiheita Lambertin elinkeinoista yksittäisen ihmisen valintoihin. Kokonaisuuden myötä tulee pohtineeksi laajemminkin naisen asemaa oman elämänsä subjektina, jolla ei välttämättä kuitenkaan ole minkäänlaista mahdollisuutta valita oman tahtonsa mukaisesti vaan kohtalona on olla osa raakaa ja rajua bisnestä, ahneuden keskellä. Lopulta romaanista jää tunne, että se on näennäisen kepeä mutta tarjoaa suuria pohtimisen aiheita.

Kirjasta muualla: Oksan hyllyltä, Kirjapolkuni, Kannesta kanteen, Nenä kirjassa, Savannilla ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

Kommentit

  1. En ole pitänyt Sofi Oksasen kirjoista, mutta tämän idea kuulostaa mielenkiintoisimmalta. Jotenkin minun päähän on iskostunut ajatus, ettei Oksanen voi kirjoittaa kirjaa, josta minä pitäisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on hyvin erilainen Oksasen muihin lukemiini teoksiin verrattuna. Ehkä siis kannattaa kokeilla.

      Poista
  2. Tämä oli kyllä mielenkiintoinen kirja. Psykologista jännitystä alusta loppuun, johon lisätty yhteiskunnallista pohdintaa, rikollisuutta ym. Suosittelen :)

    VastaaPoista
  3. Näennäisen kepeä, kyllä. Mielenkiintoinen kirja.
    Kiitos linkityksestä :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin nyt, kun lukemisesta on aikaa, tuntuu, että tarinassa riittää paljon mietittävää. Tämä olisi hyvää lukupiirikirjallisuutta, luulen.

      Poista
  4. Ihanan kaunis kansi, oikein vanhanajan satukirjamaisuutta :) Tarinakin kuulostaa mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa kiinnostavalta kirjalta.
    Blogissani on sinulle tunnustus:
    http://tuntematon-lukija.blogspot.fi/2015/10/liebster-award-tunnustus.html

    VastaaPoista
  6. Hei! Jos tahdot, voit vastat minunkin tunnustukseeni :3

    http://kirjoitanjaluen.blogspot.fi/2015/10/liebster-award-tunnustus.html

    VastaaPoista
  7. Oksanen 'yllätti' hiuskirjallaan! Katselin tätä tänään juuri ja ajattelin, että odottakoon tämä nyt hetken vielä. oksaselta tartun seuraavaksi ehkä kyyhkysiin...

    Kiitos mukavasta arviosta! <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...