Hän pysähtyi Albatrossin porrashuoneeseen ja katsoi ulko-oven yläpuolella olevaa lasimaalausta. Valkoinen lintu seisoi jyhkeänä, paksunokkaisena ja hieman ankaran näköisenä aaltoilevan taustan päällä. Meren aallot oli maalattu kahdella sinisen sävyllä, ja kun valo osui ikkunaan oikeasta kulmasta, kuvajainen läikehti lasin läpi porrashuoneeseen ja sai pienet aallot tanssimaan huoneen seinillä. Vaikka lintu näytti kuvassa kömpelöltä, Fanny saattoi kuvitella, miten se levittäisi siipensä, pakenisi lasisesta vankilastaan ja katoaisi Turun taivaalle, lentäisi kohti merta väsymättä, lepäämättä, uneksien rannattomista meristä ja kaukaisista maista. Fanny oli aina rakastanut lasimaalauksen lintua, se sai hänet tuntemaan, että hän oli kotona.
Valkoisen linnun kaupunki jatkaa Sinisiipisten saaren aloittamaa historiallisten romaanien trilogiaa. Nyt päähenkilö on Fanny Ahlgren, kauas matkanneen Aina Ahlgrenin serkku.
Fanny on suuntaamassa kohti turvalliselta tuntuvaa polkua, sulhanenkin on jo valmiiksi katsottu. Serkkuaan Ainaa ja tämän valintoja ihasteleva nuori nainen alkaa kuitenkin kyseenalaistaa omia valintojaan. Vai oliko hän oikeastaan edes valinnut seurata tietä, joka oli ikään kuin valmiiksi viitoitettu? Olisiko hänen puntaroitava oman elämäänsä suuntaa uudelleen? Voisiko hän seurata Ainan mallia omalla tavallaan?
Taiteesta kiinnostunut Fanny tutustuu piirustuskoulussa modernismiin, ja sekin on jotain uutta, tavallisesta poikkeavaa. Vielä kun vanha ystäväpiiri tuntuu jättävän Fannyn ulkokehälle, tuntuu monenlainen uudistuminen olevan tarpeen, vaikka kaikki eivät siihen kannustakaan. Erityisen vastahankainen on Fannyn kolkko äiti, joka pitää tiukasti kiinni perinteistä eikä juuri kannusta irrottelemaan.
Fanny huomasi puristavansa kätensä nyrkkiin sylissään. Hän tuli ajatelleeksi, kuinka näytelmän Fanny muistutti häntä itseään – tyttö, joka jäi, kun muut lähtivät, elivät elämäänsä.
1930-luvulla ilmapiiri on jännitteinen ja Saksasta kantautuvat tiedot huolettavat myös Suomen Turussa. Fanny tutustuu taiteilija Max Langeen, joka on saksalaistaustainen ja sen vuoksi joidenkin mielestä epäilyttävä. Onko väärin olla hänestä kiinnostunut? Entä kuka on salaperäinen nainen, johon Fanny tuntuu törmäävän tämän tästä?
Valkoisen linnun kaupunki jatkaa kauniisti Sinisiipisten saaren aloittamalla linjalla. Romaani tarjoaa kertomuksen, johon on hyvä uppoutua: historiallinen miljöö tuntuu vakuuttavalta ja yksityiskohtineen harkitulta. Romaanissa ei näennäisesti tapahdu paljon mutta Fannyn mieli on suuressa myllerryksessä. Tätä nuoren aikuisen puntarointia ja kasvua tarkastellaan sekä kiinnostavasti että koskettavasti. Siinä, miten Fanny miettii omia mieltymyksiään suhteessa ympäristön vaateisiin on jotain ajatonta ja tunnistettavaa.
Vakuuttavat yksityiskohdat ja hallittu kerronta saavat odottamaan trilogian päätösosaa. Yöperhosten talo ilmestyy keväällä 2026 ja siinä päästään kurkistamaan kolmannen Ahlgrenin suvun naisen elämään.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.