Tietysti Adam suostuu. Susanne on hyvä taivuttelemaan, jopa vähän pelottavakin sille päälle sattuessaan samaan tyyliin kuin äitinsä Brittakin oli ensi alkuun ollut, ennen kuin häneen tutustui kunnolla. Ajatus paluusta Lindöhön on itse asiassa aika kutkuttava, vaikka paikka ei voi koskaan enää ihan samalta tuntuakaan. Brittan hautajaisissa Adam ja Karlsson sopivat kättä päälle lyöden, että Adam palaisi Lindöhön kesäksi töihin, ja Mikael puolestaan lupasi, että talossa olisi hänelle aina yösija. Eivät ne suinkaan tyhjiä puheita olleet, mutta pandemia sekoitti pakan, ja jokainen katosi omaan kuplaansa, Adamkin. Hän oli niin korviaan myöten rakastunut Saraan, että muutti Tukholmasta Uppsalaan, kun Sara sai sieltä opiskelupaikan. Ehdotus yhteen muuttamisesta tuli Saralta, tosin Adam oli asiasta yhtä innoissaan. Muutto kuitenkin vei hänet kaikin tavoin kauemmas Lindöstä ja sikäläisistä tutuista, eikä hän ole käynyt siellä Brittan hautajaisten jälkeen. Niistäkin on ikuisuus. Brittan kanssa vietetyn kesän muisto on hänen mielessään kuin iso ilon kupla ja se kupla kestää, vaikka muut särkyisivät.
Pidin Lind-sarjan avauksesta Viimeinen kesä sen verran, että päätin ottaa kuunneltavaksi myös sarjan kakkososan. Britta-rouvan perintö jatkuu siitä, mihin sarjan aloitus jäi. Nyt Brittaa ei enää ole, mutta hän on vahvasti läsnä jäljelle jääneiden puheissa ja ajatuksissa. Eritoten hänen lapsiaan Susannea ja Mikaelia puhuttaa Brittan perintö, sillä testamenttia ei ole löytynyt ja erimielisyydet Brittan kauniin talon kohtalosta ovat ajaneet Susannen ja Mikaelin välirikkoon.
Joitakin aikoja ennen Brittan kuolemaa hänen elämäänsä tupsahti – tai murtautui – Adam. Hän asuu muualla ja jakaa elämäänsä määrätietoisen ja ahkeran Saran kanssa. Lindö kuitenkin houkuttaa häntä yhä, ja hän päättääkin palata saaristoon, vaikka tietää antavansa samalla tilaa innokkaalle kilpakosijalle, tai sellaisena hän ainakin pitää Saran opiskelukaveria.
Lindössä Adamia odottaa mylläkkä. Brittan lapset ovat riidoissa, Mikael on eronnut ja ajautunut epäterveellisen harrastuksen pariin, Karlsson on lähtenyt pois ja Brittan talossa on tapahtunut kauheita. Adam vaalii mielessään ystävänsä muistoa ja haluaa kaiken palaavan raiteilleen. Mutta miten saada sisarukset puhumaan keskenään? Miten saada Karlsson palaamaan saarelle? Miten vaalia Brittan muistoa niin, ettei kaikki tärkeä tuhoudu?
Britta-rouvan perintö jatkaa miellyttävää Lindö-sarjaa vakuuttavasti. Kerronta on sujuvaa ja henkilöt kiinnostavia, paikoin jopa koomisia omine erityisyyksineen. Jotain tärkeää kuitenkin puuttuu: Britta. Kun hän ei ole läsnä muutoin kuin muistoissa, tuntuu jotain olennaista uupuvan.
Mutta vaikka Britta ei enää olekaan maisemissa, on tämäkin romaani toimivaa hyvän mielen luettavaa. Kepeyden rinnalla on tummempia sävyjä esimerkiksi, kun Adamin menneisyys hyppää hänen eteensä, ja liiallista romantiikkaa kaihtavalle ja hyvää kesäluettavaa etsivälle tämä romaani on oivallinen vaihtoehto. Kiinnostava elementti tässä osassa on se, että muistojen myötä kurkistetaan menneisyyteen ja muun muassa siihen, miten Britta tuli Lindöhön päätyneeksi.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.