Siirry pääsisältöön

Saija Ketola: Pari suhdetta

Pitäis keksiä joku keino kertoo Lädelle, et oon ihastunu siihen. En uskalla sanoo sille suoraan tai edes tekstarilla. Se tuntuis nololta. Mietin, et jos vihjaisin Kaitsun kautta Lädelle.

Saija Ketola: Pari suhdetta
Suuri Kurpitsa 2024
188 sivua

Ai että. Saija Ketolan sarjakuvateos Pari suhdetta vie varsinaiselle nostalgiamatkalle nuoruuteen ja niihin aikoihin, kun tunteet leiskuivat suuntaan jos toiseen. Se muistuttaa siitä, minkälaista on ihastua ja odottaa merkkejä mahdollisesta vastakaiusta, se muistuttaa nuoruuden hehkusta ja kaihosta.

Pari suhdetta -kokoelman Saikun tunneherääminen aiheuttaa varsin tiuhaan vaihtuvaa tunneilotulitusta. Hän nimittäin rakastuu alkuun tämän tästä, rakkauden kohteet vain vaihtuvat. Ja miten ihanaa sekin on, että saa rakastua ja kuiskuttaa kavereiden kanssa, toivoa parasta ja vain olla rakastunut.

Ja mitä sitten seuraakaan, kun kaikki ei jääkään vain perhosiin vatsanpohjassa vaan edessä on ensimmäinen oikea seurustelusuhde? Miten löytää omanlaiset tavat olla poikaystävän kanssa ja pitää samalla kiinni tärkeistä ystävistä? Miten selvitä ensimmäisistä ristiriidoista, kun seurustelu ei olekaan pelkkää vaaleanpunaista kuhertelua? Miten päästä selville vesille tunnemylläkästä, kun välillä ahdistaa niin hirveästi?

Sarjakuvateoksessa on monta pientä tarinaa, jotka yhdessä muodostavat sujuvasti etenevän kokonaisuuden. Musta-valkoinen kuvitus toimii hyvin ja kiva yksityiskohta on se, kun ruutuja halkovat ajoittain laulujen sanat – on helppoa kuvitella, miten erilaisissa hetkissä taustalla soi musiikki, joka vahvistaa hetken tunnemaailmaa. 

Pari suhdetta on ihastuttavan todentuntuinen ja samalla lämmin kuvaus Saikusta, joka elää nuoruuttaan 2000-luvun alussa ja kasvaa kohti aikuisuutta keskellä monenlaisia epävarmuuksia. Seurustelusuhde aiheuttaa monenlaista pohdittavaa, mutta onneksi Saikulla on kavereita, joiden kanssa puhua. Tärkeää sarjakuvassa onkin nuoruus ja se, mistä voi saada tukea ja turvaa silloin, kun elämä tuntuu tarjoavan lähinnä kolhuja. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia

Ihmisen kulttuuri ja yhteiskunta eivät kuitenkaan sisällä pelkästään ihmisiä. Ei ole olemassa mitään puhtaasti ihmistä sisältävää kokonaisuutta. Elämme pienellä pallollamme yhdessä toisten lajien kanssa. Muut eläimet ovat muokanneet kulttuuriamme ja rakentaneet yhteiskuntaamme. Tai ehkä asia pitäisi sanoa näin: ihmiskunta on muokannut itseään ja maailmaansa muiden eläinlajien avulla. Tiina Raevaara: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia Otava 2022 317 sivua Tiina Raevaara on suunnattoman taitava kirjoittaja, ja siitä on osoitus tämäkin: Minä, koira ja ihmiskunta – Lajien välisen yhteiselon historia  on kiehtova ja hyvin kirjoitettu tietoteos ihmisen ja hänen parhaan ystävänsä yhteisestä taipaleesta historian hämäristä nykypäivään. Kokonaisuuteen nivoutuu luontevasti anekdootteja kirjailijan kokemuksista koirien ja muiden eläinten kanssa. Kimmoke kirjan olemassaoloon löytyy mitä ilmeisemmin kirjailijasta itsestään: "Kaikista eläinlajeista nimenomaan koira o

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat