Siirry pääsisältöön

Heli Koskinen: Zeta. Uskallatko pelata?

Zeta ei ymmärtänyt, mikä ihmeen Peto. Mutta samalla mielessä välähti taas vanhat tarinat pedosta, joka vie lapsia, jos pelaa liikaa. Oliko se sittenkin totta? Zeta pudisti ajatuksen päästään, se oli lastensatu. Hän katseli ympärilleen. Jasse ja Ramses vaikuttivat ihan normaaleilta, mutta samaa ei voinut sanoa paikasta, jossa hän oli.

Heli Koskinen: Zeta. Uskallatko pelata?
kuvitus Mari Luoma
Kustannus-Mäkelä 2022
132 sivua

Heli Koskisen esikoiskirja Zeta. Uskallatko pelata? kertoo pelaamisesta. Näkökulma on Zetan, joka on täysin koukuttunut pelaamiseen. Zeta sulkeutuu huoneeseensa ja on Warriors of Molehill -pelin lumoissa niin, ettei ehdi enää edes kouluun.

Zetan vanhemmat saavat tarpeekseen ja lähettävät lapsensa peliriippuvaisten hoitolaitokseen, Petoon. Warriors of Molehill jää taakse, ja Zetaa huolettaakin suuresti se, että hän ei voi suojella kärkipaikkaansa pelin pistetaulukossa. Toisaalta hän saa yllättyä, sillä Pedossa hän saa pelata entistä koukuttavampaa peliä ja vastata kummallisiin kysymyksiin. Mitä oikein on meneillään?

Zeta. Uskallatko pelata? oli meillä iltalukemisena kolmasluokkalaisen kanssa, ja kertomus oli sekä lapselle että äidille mieleinen. Lapsen kanssa käytiin seuraavanlaista keskustelua:

Lapsi: ”Annan tälle kolme tähteä.”

Äiti: ”Ai. Miksei enempää?”

Lapsi: ”No höh. Koska enempää ei ole. Kolme on maksimi.”

Äiti: ”Ahaa! No mikä tässä oli sinusta hyvää?”

Lapsi: ”Ihan kaikki. Se tarina oli jännittävä ja oli kivaa kun se kertoi pelaamisesta.”

Heli Koskisen esikoisteoksessa on tosiaan jännittävä ja sopivasti vetävä juoni. Kertomuksessa on hienoa se, että se ei päädy aikuisen roolista kritisoimaan pelaamista sormi ojossa vaan muistuttaa, että pelaamisellakin on puolensa ja että sekin voi kehittää – suorastaan vaatia – tärkeitä sosiaalisia taitoja. Kiintoisa lisä on muistutus siitä, miten peliteollisuudella on omat tavoitteensa, kun lapsille luodaan uutta tekemistä. Mari Luoman ilmeikäs kuvitus sopii kokonaisuuteen erinomaisesti.

Zetan tarina on kerta kaikkiaan mainio, ja suosittelemme sitä lapsen kanssa mieluusti muillekin lukijoille!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat