Siirry pääsisältöön

Kaisa Åkerman: Hajusteentekijän tytär

Ilussa pilkkoi, jauhoi ja uutti pajassaan, pohti Namirtun antamaa tehtävää ja laski ainesosien suhteita, vaikka ohimoita pakotti. Hän nyppi ohdakkeen kukkia piikikkäistä varsista, kunnes sormenpäät muuttuivat kirvelevistä tunnottomiksi, ja kuumensi ja jäähdytti silavaa kerran toisensa jälkeen. Ilussa manasi saatua tehtävää, se oli sekä vaikeampi että kivuliaampi kuin mikään aikaisempi. Oli kuin äiti olisi tiennyt edellisen päivän tapahtumista ja antanut hänen kuulla kunniansa hajustereseptin muodossa. Ainakin sormia jomotti kuin niitä olisi hakattu kepillä.

Kaisa Åkerman: Hajusteentekijän tytär
Bazar 2022
kansi Eija Kuusela
605 sivua

Hajusteentekijän tytär vie kauas historiaan: 1200-luvulla eaa. Assyriassa elää nuori nainen, Ilussa, joka herättää huomiota heti syntymästään lähtien. Lapsi on "tulella sivelty", osassa hänen kasvoistaan on syntymämerkki, jota ei voi olla huomaamatta.

Ilussa on myös hajusteentekijän tytär. Äidiltään hän oppii perinnetaitoja mutta hänen kohtalonaan on vielä jotain erityisempää. Kun Ilussa on lapsi, hän jättää äitinsä kanssa synnyinseutunsa ja päätyy pienen kylän majataloon. Mukana on savitaulu, jonka merkitystä Ilussa ei ymmärrä mutta joka sisältää salaisuuden. Ilussan äiti ei halua salaisuutta paljastaa vaikka aavistaa, minkälainen uhka heidän yllään leijuu.

Sitten kaikki muuttuu yhdessä yössä. Ilussa joutuu jättämään lapsuutensa ja nuoruutensa maisemat ja lähtemään pakomatkalle, joka vie hänet Assyriasta Heetin kautta Egyptiin ja takaisin Assyriaan. Ilussa pakenee tietämättä tarkalleen edes mitä, ja tietämättömyys johdattaa hänet myös luottamaan vääriin ihmisiin.

Hajusteentekijän tytär on todellinen seikkailutarina, josta ei jännitystä tai käänteitä puutu. Lukijan myötätunto on heti alusta alkaen päähenkilön puolella, ja hänen puolestaan jännittää niin, että tuhtia romaania ei meinaa malttaa laskea käsistä.

Erityisen ihailtavaa romaanissa on miljöön rakentaminen. Assyriologina Kaisa Åkerman luo kuvaa menneestä maailmasta vakuuttavasti ja tuntuu siltä, että yksityiskohdat ovat mainiosti hallussa. Kerronta on tuoksuineen ja kuvailuineen aistivoimaista ja mielikuvitusta kutkuttavaa: romaani vie maailmaansa niin, että siitä irrottautuminen tuntuu hieman vaikealta. Ei voi muuta kuin toivoa, että esikoiskirjailija tarjoaa uusia mahdollisuuksia sukeltaa muinaiseen Assyriaan.

Helmet 2022: 40. Kirja kertoo maasta, jota ei enää ole.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok