Muut tytöt jatkoivat juttujaan, ja Raakel alkoi selata uutukaista opustaan. Sivulta 18 hän luki mitä viestijaostosta sanottiin ja etenkin neljäs kohta sai hänen mielikuvituksensa laukkaamaan: Toimisto- ja viestijaosto asettaa liikekannallepanon sattuessa ammattitaitoisia toimisto- ja viestilottia maanpuolustuksen palvelukseen. Sen täytyi tarkoittaa rintamalle, sinne jonnekin minne kaikki halusivat. Siinähän luki nimenomaan maanpuolustuksen palvelukseen. Ei mihinkään toimistoon keskelle kaupunkia, mikä oli Raakelin mielestä pahin skenaario tulevasta sijoituspaikasta. Olisiko hän jossain korsussa tai bunkkerissa? Keskellä yötä, korpimetsässä, entä jos viestilinjat katkeaisivat? Entä jos desantit hyökkäisivät? Hän oli jo valmis.
Silja-Elisa Laitonen tarttuu esikoisromaanissaan kiinnostavaan aiheeseen: naisiin sodassa. Romaanin päähenkilö on Raakel, tuore ylioppilas, joka haluaa lotaksi. Ja hänen toiveensa toteutuu: matka vie Hankoon äidin vastustuksesta huolimatta.
Kun Raakel suuntaa kohti unelmiaan, hän jättää samalla taakseen kodin ahdistavan ilmapiirin. Erityisesti suhde äitiin on vaikea, ja nuori nainen haluaa näyttää paitsi pärjäämisensä myös sen, että tekee lopulta kuitenkin tahtonsa mukaan.
Raakelin tie ei ole mutkaton. Hänen pyrkimyksiään ei katsota aina hyvällä eikä hän sovi muottiin, johon äiti hänet haluaa sovittaa. Toisaalta hän kokee taustansa vuoksi erillisyyttä suhteessa muihin: hyväosaisen perheen tytär poikkeaa joukosta, jossa on enemmänkin työläistaustaisia.
Nuori ylioppilas näkee lotan työn seikkailuna eikä ymmärrä, mikä häntä lopulta odottaa. Kun sodan kauheudet paljastuvat, avautuvat myös Raakelin silmät. Valinta osoittaa sodan järjettömyyden ja muistuttaa, miten sota rikkoo, vaikka siitä hengissä selviäisikin.
Valinta on kiinnostava romaani naisista sodassa: on hienoa, että lottien työtä avataan kaunokirjallisuuden avulla ja siten muistutetaan myös naisten merkityksestä sotatoimien aikana. Tällaisena aikana on tarpeen muistuttaa sodan järjettömyydestä.
Historiallisen romaanin genre ei ole aivan helppo. Välillä ihmettelin sananvalintoja, jotka eivät aivan tunnu istuvan 1940-luvulle. Raakelin ja hänen tätinsä Elisabethin hahmot jäävät kuitenkin kiinnostamaan siinä määrin, että odottelen mielelläni jatkoa Suviranta-sarjalle.
Muualla: Sheferijim ja Anun ihmeelliset matkat.
Helmet 2022: 15. Kirja käsittelee aihetta, josta haluat tietää lisää.
Tosiaan hyvä aihe, lottia ei ole käsitelty kirjallisuudessa lopultakaan kovin laajasti.
VastaaPoistaNiinpä! Kiinnostaisi lukea aiheesta lisää.
Poista